Tarvitseeko vauva unikoulua? Huolehdi ensin, että nämä perusasiat ovat kunnossa

Jos vauva ei nuku, kannattaa miettiä päivän rytmittämistä toisella tavalla. Missään nimessä ensimmäinen vaihtoehto ei ole unikoulu, sanoo tutkija ja lastenpsykiatri Juulia Paavonen.

Teksti Piia Sainio
Vauva valvoo
Jos vuorokausirytmi on vinksallaan, vauva saattaa heräillä pitkin yötä tai todella aikaisin aamulla.

Kun puhutaan vauvojen uniongelmista, unikoulu ja erilaiset versiot unikouluista ovat olleet yleisen keskustelun painopisteenä Suomessa pitkään, niin kauan kuin tutkija Juulia Paavonen muistaa.

Lastenpsykiatri Juulia Paavonen johtaa suomalaista tutkimushanketta, jossa tutkitaan pienten lasten unta ja unirytmin kehitystä. Vauvaperheiden uniongelmia Paavonen kohtaa myös käytännön työssään.

Sekä tutkimusten että oman kliinisen kokemuksensa perusteella Paavonen on sitä mieltä, että suomalaisessa keskustelussa on väärä painotus.

– Unikoulujen sijaan meidän pitäisi puhua myös vauvojen kohdalla unenhuollosta ja hyvän unen edellytyksistä. Unikoulut tulisi säästää niille, joille unenhuolto ei ole riittävä tuki.

Paavosen mielestä vikaan mennään siinä, että kuvitellaan unikoulun automaattisesti korjaavan kaikenlaisia unihäiriöitä.

– Ennen kuin mitään unikoulua harkitaan, tulisi varmistaa, että perusasiat vauvan unirytmissä ovat kunnossa.

Haasteita aiheuttavat vanhempien odotukset

Ihan pientenkin vauvojen kohdalla pätee se, että perheen arkirytmin pitäisi tukea lapsen unirytmin kehitystä suotuisaan suuntaan.

– Arjessa tulee olla tarpeeksi unta edistäviä tekijöitä. Toisaalta siinä ei saisi olla liikaa unta haittaavia tekijöitä, Paavonen sanoo.

Usein haasteita aiheuttaa se, että vanhempien odotukset eivät ole vauvan iän ja kehitystason mukaisia. Pienillä vauvoilla kehitys voi olla niin nopeaa, että vanhemmat eivät pysy tahdissa mukana.

Paavonen kertoo, että vanhemmat saattavat odottaa pieniltä vauvoilta liian hyvää unirytmiä tai liian vähän yöheräilyjä. Toisaalta vauvan kasvaessa vanhemmilta saattaa unohtua se, että unen tarve – myös päiväunien tarve – vähenee melko nopeasti.

– Kukaan ei pysty nukkumaan enempää kuin mikä hänen unen tarpeensa on.

Ne perusasiat, jotka unihäiriön hoidossa pitäisi huomioida, liittyvät tutkijan mukaan siihen, missä kehitysvaiheessa lapsi on, millaisia odotuksia ja toiveita perheellä on ja millaisia yksilöllisiä piirteitä lapsella on.

Unikoulu ei ole lääke vuorokausirytmin häiriön hoitamiseen

Ensimmäisenä Paavonen suosittelee vauvan ja koko perheen vuorokausirytmiin paneutumista. Jos vuorokausirytmi on vinksallaan, seuraa unihäiriöitä: vauva valvoo ja heräilee öisin.

– Vauvan vuorokausirytmin häiriön hoitamiseen ei tarvita unikoulua. Hoito on samantyyppistä kuin isommillekin lapsille: päivän rytmittämistä asteittain ja lempeästi, vauvalle sopivalla tavalla.

Usein käy niin, että kun rytmi saadaan kohdilleen, päästään eroon myös unihäiriöistä kuten heräilyistä.

Juulia Paavonen muistuttaa, että tämä koskee yli kolmen kuukauden ikäisiä vauvoja. Vastasyntyneet ovat oma lukunsa.

– Vastasyntynyt vasta harjoittelee. Osalla vauvoista voi olla rytmisyyttä jo kuukauden iässä, mutta ei kaikilla. Kolmen neljän kuukauden iässä rytmisyyden pitäisi kehittyä aika nopeastikin.

Jos yli neljän kuukauden ikäisellä vauvalla on vuorokausirytmi hukassa, kannattaa suunnitella tavoiterytmi, jota kohti pyritään.

Vauva menossa unille

Vauva kannattaisi laittaa petiin ennen nukahtamista. Näin vauva oppisi vähitellen nukahtamaan itsekseen.

Jos uniongelmat jatkuvat kaikesta huolimatta, voidaan miettiä, tarvitaanko jotakin unikoulua.

Mutta vielä sittenkin, ennen unikoulun aloittamista, tulee pohtia, onko hetki sopiva unikoulun aloittamiselle. Jos perheessä on meneillään muita muutoksia tai on vaikkapa sairasteltu, voi olla parempi odottaa ennen kuin aletaan opetella uutta.

Vauvan vuorokausirytmi kuntoon – kokeile tätä

Hoidossa on tärkeä keskittyä miettimään sitä, mitä tapahtuu niinä aikoina, kun ollaan hereillä. Vastaavasti uniaikoina olosuhteiden tulee olla sellaiset, että nukahtaminen onnistuu mahdollisimman mutkattomasti.

Ketäänhän ei saa komentamalla nukkumaan, ja siitä syystä  toimintatapoja valveillaoloaikoina ja uniaikoina on tärkeä miettiä tarkasti. Juulia Paavosen resepti on yksinkertainen.

  1. Kirjaa paperille, missä rytmissä vauva suunnilleen pyrkii nukkumaan. Tee sen pohjalta tavoiterytmi, joka vastaa vauvan ikää ja kehitystasoa.
  2. Vältä sitä, että vauva nukahtaisi päivän aikana pienille pätkäunille.
  3. Houkuttele vauva pysymään hereillä niinä aikoina, jolloin ei ole hänen uniaikansa.
  4. Pyri kohti oikeaa rytmiä asteittain.

Näin vauva on valmiiksi väsynyt nukkumaan mennessään ja vähitellen unijaksot alkavat pidentyä. Vanhemman tehtävä on johdatella vauva kohti oikeaa unirytmiä.

Lukuisia keinoja opettaa lasta nukahtamaan itsekseen

Unikoulu on siis vain yksi väline lasten unihäiriöiden hoidossa – Paavosen mielestä vieläpä yksi niistä, joita tarvitaan harvemmin.

– Terminähän unikoulu on ihan suomalainen. Maailmalla sellaista termiä ei käytetä vaan puhutaan käyttäytymis-terapeuttisesta hoidosta. Erilaiset unikoulut ovat näitä työvälineitä, ja välineitä on olemassa paljon muitakin.

Useimmiten unikoululla tarkoitetaan sellaista uni-interventiota, jossa tavoitteena on opettaa vauvaa nukahtamaan itsekseen, ilman vanhemman apua. Keskustelua on käyty siitä, saako tämän unikoulun aikana vauvaa huudattaa vai ei.

Paavosen mielestä kysymys ei ole oleellinen. Hyödyllisempää olisi pohtia sitä, miten juuri tämän lapsen voisi opettaa pikkuhiljaa nukahtamaan itsekseen.

– Keinoja on lukuisia. Harjoittelua voi esimerkiksi ajatella portaittain. Voi suunnitella altistusportaat, joita pitkin päästään päämäärään eli siihen, että lapsi nukahtaa itsekseen.

Keinot voivat olla joka perheessä erilaisia, mutta Paavonen kertoo esimerkin: Lapsi jätetään omaan sänkyynsä iltarutiinin päätteeksi ja käväistään muualla. Takaisin tullaan jo ennen kuin lapsi alkaa itkeä. Näin lapsi vähitellen oppii, että aikuinen on tarvittaessa saatavilla, eikä ole vaarallista nukahtaa yksin.

Altistusportaita ei ole mitenkään rajattu ajallisesti eli portaalta seuraavalle mennään vasta, kun lapsi on valmis. Yksi lapsi voi viipyä pari päivää yhdellä portaalla, toinen viikon. Vanhemman ei tarvitse stressata siitä, että ongelma pitäisi ratkaista heti.

– Tällä tekniikalla ratkaisuja on saatu aikaan helpostikin, Juulia Paavonen toteaa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä