Vauvan kehitys: Näin vauva muuttuu ensimmäisen ikävuotensa aikana
Vauvan kehitys on ensimmäisen ikävuoden aikana nopeatahtista. Lue kuukausi kuukaudelta, miten vauva kehittyy avuttomasta vastasyntyneestä aktiiviseksi yksivuotiaaksi.
Vauvan kehitys etenee ensimmäisen ikävuoden aikana kuukausittain hurjaa vauhtia. Vauvan kehitysvaiheet saattavat liukua joitakin kuukausia etenkin, mitä pidemmälle vauvavuotta edetään. Jokainen vauva on yksilö ja motorinen kehitys tapahtuu omaan tahtiin.
Vauvan kehitys: Ensimmäinen kuukausi
Vastasyntyneen luontainen asento on kippurainen, ja hän pitää kätensä nyrkissä. Sikiöasento laukeaa ensimmäisten elinviikkojen aikana. Vauva on motorisesti avuton eikä hallitse vartaloaan, lihaksiaan ja jäseniään. Ensimmäisinä viikkoina liikkeet ovat kokonaisvaltaisia, ja neljä raajaa, keho ja kasvot toimivat yhdessä. Osittain tästä yhteispelistä johtuu, että lapsen kasvojen ilmeet näyttävät vaihtuvan yhtenään.
Vastasyntyneen pää on suhteettoman suuri ja painava muuhun vartaloon nähden, eikä vauva jaksa vielä kannatella sitä. Niskalihakset kehittyvät kuitenkin nopeasti, ja jotkut lapset pystyvät jo pari-kolmeviikkoisina aavistuksen verran kannattelemaan päätään. Tavallisempaa kuitenkin on se, että vasta noin puolentoista kuukauden iässä vauva kykenee hieman kohottamaan ja pitämään päätään pystyssä. Niskan tukemista tarvitaan, kun lasta liikutellaan sylissä, nostetaan unilta tai lasketaan pitkälleen.
Avuttomuudestaan huolimatta jo vastasyntynyt reagoi kehollaan ärsykkeisiin, usein lähinnä itseään varjelemalla. Hän ei esimerkiksi vatsallaan nukkuessaan tukehdu alustaansa, vaan osaa kääntää päänsä sivulle ja vapauttaa hengityksensä.
Vasta noin kaksi viikkoa elettyään ihmistaimi alkaa varovasti aistia ympäristöään. Hän, äiti ja maailma ovat yhtä, kuin yksi selkiytymätön asia, tila tai tunne. Vanhempien kasvot, lepertely ja kosketukset ovat vauvan linkkejä tähän todellisuuteen, ja niiden kautta myös tärkeät tunneviestit kulkevat. Vauva tarvitsee alusta pitäen yhteyttä vanhempiinsa oppiakseen luomaan kestäviä mielikuvia siitä, ketkä ihmiset hänen lähellään ovat ja mitä tässä todellisuudessa tapahtuu.
Vastasyntynyt ei kaipaa leluja, korkeintaan soittorasiaa. Kasvojen katselu kiinnostaa eniten. Vähän myöhemmin hän kiinnostuu kirkkaista väreistä.
Lue myös
Vauvan kehitys 2-3 kk: Varhaista vuoropuhelua
Vauvan kehitys vuoropuheluun herää noin 8-12-viikkoisena, toisilla jo kuuden viikon iässä. Muutos on vauvan kehityksessä ratkaiseva; lapsi ikään kuin astuu muiden yhteyteen. Hän hakee aktiivisesti katsekontaktia, tapittaa lähimpiään suoraan silmiin ja alkaa hymyillä ja äännellä heille – olla seurallinen ja aivan uudella tavalla läsnä.
Kanssakäyminen rajoittuu kuitenkin vielä hetkiin, kun ollaan kasvokkain. Katsekontakti on varhaisessa vuorovaikutuksessa erityisen tärkeä. Kun lapsi tapittaa äitiään silmiin, hän ”näkee” äidin ilmeestä, minkälainen hän itse on ja mitä he yhdessä ovat. Vastavuoroinen hymy puolestaan kertoo sen, että lapsen vuorovaikutustaidot ovat edenneet niin kuin niiden pitäisi.
Äänillään ja ilmeillään lapsi pystyy nyt myös kertomaan vanhemmilleen rikastuneista tunteistaan.
Kahden-kolmen kuukauden iässä lapsi alkaa tajuta olevansa äidistään erillinen olento. Hän luo pikkuhiljaa yhteyksiä myös sisaruksiinsa ja muihin arkielämänsä tuttuihin ihmisiin. Silti äiti ja isä ovat vielä vauvalle tärkeimmät. Vain heidän kanssaan ja avullaan lapsi voi hyvin, kiinnostuu elämästä ja uuden opettelusta. Ilman varhaista vuorovaikutusta lapsen äly, tunne-elämä ja sosiaaliset taidot eivät kehity.
Kolmen kuukauden iässä vauva jo kujertelee ja harjoittelee suun ja kielen liikkeitä. Kun vauvalla aiemmin oli ehkä vain väsy, nälkä, hyvä tai paha olo, nyt mielipaha jäsentyy kiukuksi, inhoksi ja suruksi, mielihyvä iloksi ja tyytyväisyydeksi. Tässä vaiheessa kiinnostuksen rinnalle tulee myös hämmästys. Vauvan opittua tarttumaan helistimeen eri tuntuiset materiaalit kiinnostavat eniten.
Kokijasta tekijäksi
Myös vauvan fyysinen kehitys etenee: vauva niska kannattelee jo päätä, ja vatsallaan makaava vauva alkaa kohottaa ylävartalon hetkeksi käsiensä varaan. Pää on selinmakuulla keskiasennossa, ei enää sivulle kääntyneenä, kuten vastasyntyneenä. Vatsalihaksissakin on jo niin paljon voimaa, että selällään köllötellessään lapsi voi pitää jalkojaan ilmassa koukussa.
Vauva myös huitoo esineitä nyrkillä ja tarttuu kämmenelleen asetettuihin leluihin. Välittömän läheisyyden maailman rinnalle avautuu uusi maailma. Lapsi kiinnostuu esineistä, mutta haluaa tarkastella niitäkin yhdessä vanhempiensa kanssa. Samalla kokijasta tulee tekijä. Lapsi alkaa ymmärtää, että hän voi saada aikaiseksi jotakin. Kun hän kääntää päätään, maisema vaihtuu; kun hän osuu kädellään leluun, se liikahtaa.
Toistuvien ja turvallisten vuorovaikutustilanteiden kautta todellisuuden irralliset palaset alkavat vähitellen rakentua pieniksi, esimerkiksi hoito-, ruokailu- ja nukkumisrituaalien kokonaisuuksiksi.
Lue myös
4 kk vauva kommunikoi, katselee ja harjoittaa tasapainoa
Neljänteen elinkuukauteen mennessä vauva oppii kohdistamaan katseensa ja pystyy nyt kontrolloimaan sitä lähes yhtä hyvin kuin aikuinen. Yhteisnäkö, kyky katsella molemmilla silmillä samaa kohdetta, kehittyy 3-6 kuukauden iässä. Kun vaihe on ohi, kolmiulotteisuuksien havaitsemiseen tarvittava stereonäkö alkaa kypsyä, ja sen kehitys jatkuu vielä pitkään.
Vauvan kehitys etenee harppauksin, sillä silmien parantunut toiminta avaa lapselle ihan uusia näkymiä ja sosiaalisia mahdollisuuksia. Nyt hän voi päättää, mitä ja minne hän katsoo ja kuinka kauan. Hän voi aloittaa kahdenkeskisen ”katseiden dueton” vain vilkaisemalla äitiin, tai lopettaa jutustelun kääntämällä katseensa muualle. Jos vauva ei halua lainkaan seurustella, hän karttaa toisen katsetta.
Vuoropuhelutaidotkin karttuvat. Puolivuotiaana vauva ”juttelee” perheensä kanssa äännähdyksin, itkee, nauraa ja hihkuu.
Nelikuinen alkaa myös treenata tasapainoaistiaan ja painon siirtoa sivusuuntaan. Tämän ansiosta hän pystyy noukkimaan tavaroita sivuiltaan, ja kaiken löytämänsä hän vie suuhunsa. Näköhavainnon lisäksi lapsi tarvitsee suun tuntoaistia pystyäkseen hahmottamaan tavaroitaan.
5 kk vauva huiskii kuin helikopteri
Viisikuisena vauva nostaa selinmakuulla jalkansa jo suorina ilmaan, kohottaa takamustaan alustasta ja alkaa tavoitella varpaitaan. Pian lihakset ja tasapainotaito ovat niin kehittyneitä, että hän vie varpaat suuhunsa, tutkii itseään ja hahmottaa vartalonsa varpaisiin asti. Vatsallaan pötkötellessään hän huiskii raajoillaan kuin helikopteri.
Ensimmäiset kääntymistä enteilevät liikkeet ovat usein sattumaa. Kun lapsi tavoittelee käsillään varpaitaan, ylös kohotetut kädet ja jalat kupsahtavatkin nipussa sivulle ja vauva on kyljellään. Vähitellen hän keksii, että toinen kyljistä voi toimia tukena, kun toinen käynnistää liikkeen. Vauvan kehitys voi näkyä tällaisena harjoitteluna jo kolmikuisena.
Varsinaisesti lapsi oppii kääntymään noin viisikuisena, ja yleensä hän tekee sen ensin selältä vatsalleen ja pian vatsalta selälleen. Motivaation ahertamiseensa liikkumiseen hän saa usein leluista, joiden tavoitteleminen ja kiinnisaaminen tuottavat viisikuiselle suunnatonta iloa.
Pian vauva oivaltaa myös käsien ja jalkojen yhteistyön ja alkaa harjoitella ryömimistä. Toiset etenevät kauniisti vastavuoroisilla kierroilla. Toiset tökkivät rintansa alla puuskassa olevia käsiään samanaikaisesti ja liikkuvat kuin mittarimadot.
Vauvan kehitys: 6 kk iässä avautuu uusi maailma
Aivan uusi maailma avautuu vauvalle, kun hän puolen vuoden ikää lähestyessä oppii tarttumaan esineisiin. Aluksi vauva vie kaiken suuhunsa, joten turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vauva tutkii esineitä maistamalla, koska huulet ja kieli ovat hänelle tutuin ja helpoin tapa kosketella.
Aluksi vauva huitoo ulottuvilleen ripustettuja esineitä nyrkillä. Hän myös tarttuu mielellään leluihin, jos ne asetetaan hänen kämmenelleen. Palvelu ei kuitenkaan saa olla liian hyvää, jotta vauva haluaa itsekin kurkotella kohti mielenkiintoisia tavaroita.
Vauva harjaantuu nopeasti yhä hienompaan silmän ja käden yhteistyöhön, jota voi leikin varjolla kannustaa. Kuusikuisen kanssa voi kokeilla pallon vierittämistä lattiaa pitkin.
Uteliaisuus ympäristöön on lapselle hyvin vahva kehityksen motivaattori, ja liikkumiseen liittyy yleensä myös selvä vauvan kehitys älyllisesti. Puolivuotiaina monet vauvat pystyvät myös istumaan jonkin aikaa. Hakkaaminen, muu äänen tuottaminen ja pehmolelun puristelu viehättävät tässä iässä.
Lue myös
Vierastaminen alkaa usein noin 7 kk iässä
Vierastaminen alkaa monilla 7-9 kuukauden iässä ja sen voimakkuus vaihtelee. Joku huutaa sumusireeninä, joku toinen tarkkailee vierasta totisena. Vierastaminen on tärkeä merkki vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteen kehittymisestä. Vauva on oppinut erottamaan muista ihmisistä juuri ne, jotka häntä hoitavat ja joiden puoleen hän kääntyy, kun tulee jokin hätä.
Äidin ja isän päästäminen pois silmistä voi tuntua jonkin aikaa vauvasta ylivoimaiselta, koska hän alkaa tajuta olevansa erillinen olento, eikä yhtä vanhempiensa kanssa. Se tuntuu aluksi turvattomalta.
Maailman turhin vertailun aihe on, milloin vauvan kehitys ottaa loikan ryömimisenä tai konttaamisena. Jokainen terve vauva lähtee liikkeelle, mutta omassa aikataulussaan. Koti täytyy sisustaa turvalliseksi, kun vauva alkaa ryömiä tai kierähdellä sujuvasti vatsalta selälle ja selältä vatsalle, usein noin seitsenkuisena. Vähän myöhemmin vauva alkaa kontata tai liikkua jollain muulla tavoin, sillä kaikki vauvat eivät konttaa ja se on aivan normaalia. Vauva saattaa oppia niin hyvät ryömintä- tai peppuhilaustekniikat, ettei hän tunne tarvetta kontata.
8 kk vauva tekee hampaita
Maitohampaiden puhkeaminen alkaa keskimäärin kahdeksan kuukauden iässä ja jatkuu noin 2,5-vuotiaaksi. Ensimmäiset hampaat puhkeavat yleensä eteen alas, seuraava pari tulee esiin yläikenestä.
Hampaiden puhkeamiseen liittyvät oireet ovat yksilöllisiä mutta selkeitä. Lapsi voi olla levoton, kärttyinen, itkuinen, huonouninen tai ruokahaluton. Yleensä vaivat rajoittuvat suun alueelle, mutta joskus hampaiden puhkeamiseen voi liittyä myös ripulia tai lievää kuumetta.
Hampaiden puhjetessa vauva jyystää kutinaa helpottaakseen kaikkea mahdollista ja pitää suutaan tavallista enemmän auki, joten vanhemmista vaikuttaa, että kuolan määrä lisääntyy. Monet vauvat pitävät tässä vaiheessa puruleluista, joita viilennetään jääkaapissa.
Kun vauva alkaa saada hampaita, hän voi jo saman tien saada vanhemmiltaan kariesta eli hampaiden reikiintymistä aiheuttavan bakteerin. Vanhempien ja hoitajien ei pitäisi viedä lapsen suuhun mitään, mikä on käynyt omassa suussa.
Lue myös
9 kk vanhalle lelut ovat yhä tärkeämpiä
Vauvan kehitys on vauhdikasta. Yhdeksän kuukauden ikäinen osaa nousta polviseisontaan tukea vasten ja myös makuulta istumaan kyljen tai konttausasennon kautta. Jos hän on oppinut nousemaan tukea vasten pystyyn, hän harjoittelee nyt turvallista laskeutumista takaisin maahan.
Jos lasta pidetään käsistä, hän saattaa ottaa muutamia askeleita. Jalkapohjat alkavat olla oikeassa asennossa; kun ne ovat tukevasti kokonaan maassa, vauvan mielipuuhaa on pomppiminen.
Lelut alkavat tulla lapselle yhä tärkeämmiksi. Nyt hän osaa pidellä ja pyöritellä niitä yhtä aikaa kummallakin kädellä ja irrottaa otteensa kunnolla. Lelujen tiputtelu- ja nostamisleikki on vauvan lempipuuhaa. Hän osaa myös ojentaa tavaran toiselle ja ottaa sen vastaan.
Lue myös
10 kk vauva liikkuu jo moneen suuntaan
Kymmenkuisena vauva yleensä ryömii tai konttaa, istuu ilman tukea, taitaa pinsettiotteen ja heittelee esineitä. Monen vauvan kehitys pystysuuntaan tapahtuu tässä kohtaa tukea vasten. Jotkut ottavat muutamia askeleita pitäen kiinni esimerkiksi sohvasta. Muksahdukset ja pyllähdykset ovat jokapäiväisiä.
Lapsi leikkii yhä enemmän istuma-asennossa ilman tukea. Etusormi on kovassa käytössä, sillä vauva osoittelee sillä väsymättä mielenkiintoisia kohteita ympäristöstä. Yleensä liikettä seuraa jokeltelutulva, joka selvästi tarkoittaa jotakin.
Vauva jokeltaa nyt vaihdellen äänen voimakkuutta, korkeutta ja sävyä. Hän alkaa toistella muutamia kahden tavun yhdistelmiä, ymmärtää joitakin yksinkertaisia kehotuksia ja ilmaisee itseään elekielellä, esimerkiksi kohottaa kätensä päästäkseen syliin.
Usein vauva ymmärtää jo muutamien sanojen merkityksen ja yksinkertaisia kehotuksiakin, kuten ”anna lusikka tänne”. Eri asia on, noudattaako hän kehotusta. Mieluummin hän paukuttaa lusikalla pöytää. Tässä iässä myös kattilankansien kolistelu ja sisään menevien purkkien sarja viehättävät vauvaa. Kylpyleluillakin alkaa olla kysyntää.
Vauvan kehitys 11-12 kk: Vauva saattaa jo puhua sanoja
Yksitoistakuinen voi ottaa jo ensimmäiset askeleensa, ensin sivusuunnassa tukea vasten ja lopulta eteenpäin ilman tukea. Usein ensimmäinen askel on melkein vahinko, ja vauva valahtaa silkasta hämmästyksestä nopeasti takamukselleen. Jalkojen siirtely ja vuorotahti vaativat aluksi tietoista ajattelua ja työtä. Jotkut lapset oppivat kävelemään kymmenkuisina, toiset lähellä puolitoistavuotispäiväänsä.
Perheenjäsenten nimet ovat vuoden ikää lähestyvälle vauvalle tuttuja, ja hän saattaa sanoa myös ensimmäisen sanansa. Varhaiset mielikuvitusleikitkin alkavat näillä main.
Vauvan oikea- tai vasenkätisyys alkaa näkyä, ja hän osaa kääntää kirjan sivuja.
Vuoden ikäisen leluiksi sopivat taaperokärry, pallo, auto tai vaikkapa pyörillä varustettu eläin. Ensinukeksi sopii räsynukke, ja monien lempipuuhaa on lelukorin tyhjentäminen ja täyttäminen.
Jaa oma kokemuksesi