Vauvan kehitys 07.12.2015 Päivitetty 01.06.2020

Vauvan ensimmäinen hymy: milloin vauva alkaa hymyillä?

Vauvat alkavat hymyillä yleensä noin kuukauden tai kahden ikäisenä. Hymy ja hauskuutus ovat tärkeä osa sosiaalista kehitystä. Vanhemmille kehittyy yleensä luontainen ymmärrys oman vauvan ”huumorintajusta”.

Teksti
Kaisa Pyykkö
Kuvat
123RF

Vauvan ensimmäisellä hymyllä tarkoitetaan yleensä ensimmäistä vuorovaikutuksessa syntynyttä hymyä. Se nähdään tyypillisesti ensimmäisen ikäkuukauden lopulla, viimeistään toisen kuukauden aikana. Yksilöllinen vaihtelu vaikuttaa suuresti siihen, milloin vauva hymyilee ensi kertaa.

Jopa vastasyntyneen kasvoilla saattaa näkyä hymyn tapaisia ilmeitä. Vauvalla on jo muutaman tunnin ikäisenä motorinen valmius hymyillä. Kun vastasyntynyttä katsoo silmiin, hän osaa vastata katseeseen.

Se, mitä ihan pieni vauva kokee silloin, kun hänen kasvoillaan vilahtelee hymyntapaisia ilmeitä, on edelleen mysteeri.

Ensimmäinen tietoinen hymy syttyy vauvan kasvoille, kun kyky katsekontaktiin ja taito hymyillä yhdistyvät.

Lue lisää: Vauva kasvaa ja kehittyy

Lue myös: Näin vauvan näkö kehittyy

Hymy on vanhemman vaistomainen tavoite

Vauvan ensimmäinen hymy on vanhemmille palkitseva kokemus. Se on ensimmäinen ilmaus siitä, että vauva nauttii vuorovaikutuksesta ja merkki siitä, että sosiaalinen vuorovaikutussuhde vauvan kanssa on lähdössä monipuolistumaan.

Vanhemmat tavoittelevat vaistomaisesti vauvalta lisää hymyjä. Tämä ohjaa heitä toimimaan niin, että vauvalla olisi mahdollisimman hyvä olla.

Keskosvauvan vanhempien tilanne voi tässä suhteessa olla tavallista haasteellisempi. Riippuu myös keskosuuden asteesta, minkä ikäisenä vauva hymyilee.

Siinä missä täysiaikaisen vauvan vanhemmat palkitaan hymyllä jo muutaman viikon jälkeen, keskosen vanhemmat ovat vauvansa ensimmäisen hymyn nähdessään saattaneet hoitaa häntä jo useita kuukausia.

Keskustele: Milloin vauvasi on hymyillyt ensi kerran?

Hymyilevätkö kaikki vauvat yhtä paljon?

Jotkut vauvat hymyilevät vuorovaikutuksessa enemmän, toiset ovat vakavampia, varovaisempia, arempia tai herkeämpi stressille.

Siihen, miten usein vauva reagoi ympäristöönsä hymyllä tai naurulla, vaikuttaa hänen synnynnäinen temperamenttinsa. Hymyileväisyyttä voidaan pitää varhaisena persoonallisuuden piirteenä. Sitä ei kuitenkaan pidä arvottaa – herkästi hymyilevä vauva ei siis ole mitenkään parempi kuin varautuneempi vauva.

Jos vauva on kovin itkuinen, vanhempien aikaa menee paljon vauvan rauhoitteluun ja tyytyväisenä pitämiseen. Silloin tilanteet, joissa hymyyn johtavaa vuorovaikutusta syntyy, ovat suuremman työn takana ja niitä voi aluksi olla
harvemmassa kuin vähemmän itkuisen vauvan perheessä.

Lue myös: Näin selviät ensimmäiset viikot vastasyntyneen kanssa

Minkä ikäisenä vauva alkaa nauraa?

Kolmi–nelikuinen vauva saattaa jo nauraa ääneen, mikä on vanhemmista ihanaa ja houkuttelee höpsöttelemään vauvan kanssa. Vuorovaikutus ja vauvan kanssa höpsöttely ovatkin hänen persoonallisuutensa kehitykselle olennaisen tärkeitä.

Loputtomiin hurjia nauru-ilotteluja ei vauvan kanssa kuitenkaan kannata jatkaa. Koska vauvan itsesäätely on vielä kehittymätöntä, hän ei osaa väsyessään itse suunnata katsettaan tai huomiotaan muualle.

Vanhemman tehtävä on arvioida tilannetta ja johdatella vauva ajoissa ja turvallisesti pois naurun huipulta. Näin vauvan itsesäätelytaidot vähitellen kehittyvät.

Katso video: Näin annat vauvalle vatsahierontaa

Mille vauvat nauravat?

Vauvojen a-luokan huumoria ovat sosiaaliset leikit, jotka perustuvat toistoon ja ovat ennustettavia, mutta joihin sisältyy silti joku yllätys.

Vanhempi voi esimerkiksi pöristellä suullaan vauvan ihoa, ja noin puolivuotiasta saattaa yli kaiken huvittaa vanhempi, joka vuoroin kurkkaa liinan takaa ja on vuoroin hetken sen takana piilossa.

Pikkuvauvan hymy irtoaa lähes varmasti kukkuu-leikillä. iStock

Pikkuvauvan hymy irtoaa lähes varmasti kukkuu-leikillä. iStock

Vähitellen vauva oppii leikin rakenteen ja tietää, että hauskaa on tulossa. Vanhemmille kehittyy yleensä vauvan kanssa ollessaan luontainen taju vuorovaikutuksen vivahteista ja siitä, minkälainen ja minkä mittainen hauskanpito on heidän vauvalleen sopivaa.

Parhaassa vauvojen huumorissa on aina vuorovaikutus mukana, eikä vauhdin ole esimerkiksi vauvaa hyppyytettäessä syytä korvata sosiaalista kontaktia.

Osaavatko vauvat vitsailla?

Jo kolmikuinen saattaa tehdä vuorovaikutus- ja hauskuutusaloitteita. Aloite voi olla hymy, jolla vauva houkuttelee vanhempaa vuorovaikutukseen, mutta se voi olla myös esimerkiksi käden liikkeitä tai muuta hienovaraisempaa.

Vauvat ovat paljon viisaampia kuin yleisesti kuvitellaan. Joskus heidän viestejään voi kuitenkin olla vaikea huomata, koska pienten vauvojen motoriikka on vielä karkeaa.

Vauva tekee vuorovaikutusaloitteita varsinkin, jos hän on tottunut siihen, että niihin vastataan. Toisaalta lapsi voi myös passivoitua aloitteentekijänä, jos hänen aloitteensa jäävät toistuvasti vaille vastausta.

Lue lisää: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto

Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos vanhempi on pitkään masentunut tai stressaantunut. Tällöinkään tilanne ei yleensä ole peruuttamaton. Vuorovaikutus voidaan saada uudelleen käyntiin ja sen aiempia puutteita voidaan korvata esimerkiksi neuvolan vauvaperhetoiminnan avustuksella.

Lue myös: Tunnista ja hoida synnytyksen jälkeinen masennus

Asiantuntijana kehitys- ja kasvatuspsykologian dosentti Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X