Vauvan kehitys 09.11.2015 Päivitetty 07.01.2021

Vauvauinti kehittää vauvan motoriikkaa ja sosiaalisia taitoja

Vauvauinnin suosiolle ei näy loppua. Koko perheen yhteisessä harrastuksessa vauva oppii tahdonalaisesti pidättämään hengitystään vedessä. Vauvauinti myös kehittää vauvan motoriikkaa ja sosiaalisia taitoja.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
Colourbox

Kenelle vauvauinti sopii?

Lähtökohtaisesti vauvauinti sopii kaikille. Jos vauvalla on todettu sydänvika, uintiin saa tulla vain lääkärin suostumuksella. Kun vauva sukeltaa, hän pidättää hengitystään sukellusrefleksin avulla, joka on niin sanottu eloonjäämisrefleksi. Se nostaa sykkeen, adrenaliinitason ja verenpaineen korkeiksi, mikä saattaa olla vaarallista sydänvikaiselle vauvalle.

Aktiivisessa vaiheessa oleva paha refluksitauti voi olla este vauvauinnille. Jos hengitysteihin tai vatsaan pääsee vettä, se voi pahentaa refluksia.

Atooppinen iho saattaa ärhäköityä kloorista, vaikka vauvauintialtaassa on klooria tavallista vähemmän. Kloorivesi kannattaa pestä pois atooppiselta iholta vaikka kosteusvoiteen avulla ja sen jälkeen kosteuttaa iho hyvin.

Kehitysvamma ei estä vauvauintia, sillä sukellusrefleksi on kaikilla vauvoilla. On kuitenkin hyvä kysyä lupa lääkäriltä. Jos vauvan motorinen kehitys on viivästynyt, neuvolasta saatetaan jopa suositella vauvauintia. Veden vastus ja noste vahvistavat lihaksia, ja siellä on helpompi liikkua.

Minkä ikäisenä vauvauinti kannattaa aloittaa?

Vauvauinnin saa aloittaa, kun vauvalla on kolme kuukautta ikää ja viisi kiloa painoa. Puolen vuoden iässä sukellusrefleksi alkaa heikentyä, ja yleensä vuoden ikään mennessä se on kadonnut kokonaan.

Tosin moni on aloittanut vauvauinnin vasta 7–9-kuisena, ja sukellusrefleksi on ollut vielä tallella. Vanhempien vauvojen kanssa pystytään yleensä etenemään rivakammin.

Lue myös: Näin vauva kasvaa ja kehittyy

Mistä tietää, onko vauvan sukellusrefleksi tallella?

Vanhemmat voivat itse testata, onko vauvalla vielä sukellusrefleksi. Pese vauvan kasvoja runsaalla vedellä. Refleksin huomaa siitä, että vauvan vartalo jännittyy ja kasvot rypistyvät, kun hän pidättää hengitystään. Hetken päästä refleksi laukeaa ja vauva rentoutuu. Jos refleksiä ei ole, vauvan ilme ei värähdä.

Joskus refleksi saattaa mennä päälle, kun laittaa vauvalle bodya pään yli tai jos vauvan kasvoille käy tuulenvire.

Vauvauintiin voi tulla, vaikka refleksiä ei enää olisikaan. Sukellus on vain pieni osa vauvauintia.

Mitä vauvauinnissa tehdään?

Puolen tunnin vauvauintituokio aloitetaan leikeillä ja lauluilla piirissä. Vauvoja heijataan, hyppäytetään ja kuljetetaan vedessä.

Sen jälkeen on vapaata uintia, jonka aikana ohjaaja antaa vinkkejä ja virikkeitä kullekin osallistujalle vauvan sen hetkisen vaiheen mukaan.

Vauvauinnissa on aina jokin teema, kuten tasapainoilu. Tasapainoa voidaan harjoitella esimerkiksi patjan, uimalaudan tai lötköpötkön päällä. Myös vapaalle leikille jätetään aikaa.

Yleensä ensimmäisellä kerralla tutustutaan veteen ja muihin osallistujiin. Toisella kerralla testataan vauvan sukellusrefleksi ja kolmannella kerralla on ensimmäinen sukellus.

Mitä hyötyä vauvauinnista on?

Vauva oppii pidättämään hengitystä tahdonalaisesti, eikä taito katoa koskaan. Lisäksi vauvauinti kehittää motoriikkaa, koska vedessä on nostetta ja vastusta. Vauvauintia harrastavat ovat yleensä motorisesti edellä ikätovereitaan.

Vauvauinti kehittää sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Se on hauskaa, koko perheen yhteistä aikaa, joka vahvistaa perhettä. Kun vauva nauttii, vanhemmatkin innostuvat.

Mitä vauvauintiharrastus vaatii vanhemmilta?

Vanhempien pitää osata saa lukea lastaan. Jotkut lapset ovat todella arkoja, ja vanhempien pitää tunnistaa ja hyväksyä lapsen arkuus. Jos vauvan kanssa tehdään aina vain hurjempia juttuja ennen kuin hän on siihen valmis, vauva ei nauti vaan alkaa laittaa vastaan.

Joidenkin vauvojen pitää saada edetä todella rauhallisesti. Heille saattaa riittää, että ensimmäisenä kerralla ei tehdä muuta kuin katsellaan ankkaa. Vauvauinti on omiaan kehittämään vanhempien taitoa lukea lastaan.

Millaisia ongelmatilanteita vauvauinnissa voi tulla vastaan?

Jos jollain vauvoista tulee kakka ohi vaipan, uinti joudutaan keskeyttämään ja vedet vaihdetaan.

Pienillä vauvoilla sukellusrefleksi saattaa jäädä päälle, mikä voi säikäyttää vauvan ja vanhemmat. Se on kuitenkin täysin vaaratonta, ja refleksi laukeaa kyllä, mutta se voi tuntua vauvasta inhottavalta.

Jotkut vauvat eivät pidä sukeltamisesta, mikä saattaa johtua siitä, että sukellusrefleksi on niin voimakas. Joskus voi käydä myös niin, että aluksi vauva sukeltaa mielellään. Sitten saattaa tulla vierastus- tai oman tahdon vaihe, eikä vauva enää haluakaan sukeltaa.

Jääkö lapsi jostain paitsi, jos hän ei käy vauvauinnissa?

Ei varmasti jää. Pelkkä vauvauinti ei sinänsä edesauta uimaan oppimista lukuun ottamatta hengityksen pidättämisen oppimista. Toki jos uintiharrastus jatkuu läpi lapsuuden, uimaan oppiminen käy todennäköisesti nopeammin.

Lue myös:

Vauvauinti on askel kohti uimataitoa – näin totutat vauvan veteen

Miten ja milloin opettaa lapsi uimaan? 6 askelta uimariksi

Pitääkö lapsen harrastaa? 8 kysymystä lapsen harrastuksista

Asiantuntijana vauva- ja perheuintiohjaaja Anu Tuomaala, Helsingin Vauvauimarit.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X