Vauva menee rikki – pienikin ravistelu voi vahingoittaa lasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat kirjoittivat hiljattain blogissaan neuvoloissa tehdyistä havainnoista, että vauvojen ravistelu olisi lisääntynyt. Suomessa tulee vuosittain esiin 10–15 tapausta, joissa vauvaa on ravisteltu, ja nyt tapausten epäillään lisääntyneen. Havainto on huolestuttava, sillä ravistelu voi aiheuttaa vauvalle pysyviä vaurioita tai johtaa jopa kuolemaan.

Käsittele vauvaa varoen

Kovakouraisen käsittelyn kohteeksi joutunut vauva on tavallisesti 3–4 kuukauden ikäinen. Ravistelulla tarkoitetaan tilannetta, jossa aikuinen ottaa vauvasta kiinni esimerkiksi kainaloiden alta ja heiluttaa lasta edestakaisin. Joissain tapauksissa vauvaa tartutaan raajoista.

Holtiton edestakainen liike on vauvalle hengenvaarallinen, sillä lapsen pää on muuta vartaloa painavampi, niskalihakset heikot ja selkäranka taipuisa. Ravistellessa lapsen pää retkahtaa liikkeen voimasta rajusti eteen ja taakse, aiheuttaen eriasteisia aivoverenvuotoja sekä vammoja niskan, kaulan ja selkärangan alueelle.

Ravistelun seurauksena vauva alkaa oireilla. Yleisimpiä oireita ovat tajunnan tason heikkeneminen ja vireystilan lasku. Vauva saattaa olla ravistelun jälkeen tavallista ärtyisämpi tai oksennella. Tajunnanmenetys– ja kouristuskohtaukset sekä hengitysvaikeudet ovat myös mahdollisia. Pahimmassa tapauksessa lapsi voi menehtyä.

Ravistelu voi aiheuttaa lapselle ravistellun vauvan oireyhtymän, joka tarkoittaa pysyvää aivovammaa. Suurelle osalle ravistelluista lapsista jääkin pysyvä vammoja, kuten näköhäiriöitä, epilepsia, käyttäytymisongelmia, halvausoireita tai kehitysvamma.

Joissain tapauksissa välittömät vauriot jäävät huomaamatta ja vammat paljastuvat vasta myöhemmin. Siksi ravistelun kohteeksi joutunut lapsi on vietävä välittömästi sairaalahoitoon saamaan apua.

Otteet kovenevat, kun pinna katkeaa

Useimmiten ravistelun taustalla on tilanne, jossa väsynyt vanhempi yrittää saada itkevää vauvaa lopettamaan. Ravistelun taustalla saattaa olla lapsen keskosuus, kaksosuus, äidin nuori ikä, yksinhuoltajuus, parisuhde- tai päihdeongelmat. Nämä kaikki heikentävät vanhemman selviytymistä haastavista vauvanhoitotilanteista. Poikavauvat joutuvat useimmin ravistelun kohteeksi kuin tyttövauvat.

Vanhemman on hyvä opetella tunnistamaan omien voimavarojen ehtyminen ja reagoimaan tilanteeseen ajoissa. Tärkeintä on kertoa tuntemuksistaan toiselle aikuiselle ja huolehtia omasta jaksamisesta.

Jos väsymys uhkaa kasvaa liian suureksi, yritä esimerkiksi järjestää lapselle hetkeksi toinen hoitaja, jotta voit pitää vapaahetken vauvan hoidosta. Käy kävelyllä, nuku, käy suihkussa tai lue vaikka kirjaa. Tärkeintä on, että saat hetken keskittyä omaan hyvinvointiisi, sillä levänneenä jatksat paremmin.

Muista, että vauva ei koskaan itke tahallaan tai ärsyttääkseen aikuista. Vauvan itkuun on aina joku syy, joten tarkista ensin, ettei vauvalla ole nälkä, märkä vaippa, kuuma tai kylmä. Vauva saattaa itkeä myös  väsymystään tai epämukavuuttaan. Jatkuva itku saattaa johtua allergiasta, vatsavaivoista tai koliikista.

Vauvan ravistelu vaatii aina aikuisen voimat. Sisarusten leikeissä, babysitterissä tai vaikka epätasaisella tiellä rattailla kuljettaessa vaurioita ei voi syntyä.

Lähteet: THL, Potilaan Lääkärilehti, Ensi- ja turvakotien liitto