Vauvan pään ympärys tärkeä strateginen mitta, mutta älä vertaa lapsesi päätä naapurin lapseen
Vauvan pää mitataan joka neuvolakerralla ja verrataan käyriin, joilla oma lapsi voi olla isopäisten tai pienipäisten puolella. Pitääkö olla huolissaan?
Vauvan pään muodosta ja koosta hermoilemisen neuvolamittauksissa voi lopettaa, vakuuttaa lastenneurologi Tuula Lönnqvist. Neuvolan kasvukäyrien ei ole tarkoitus hermostuttaa.
– Valtaosalla lapsista pää kasvaa kasvukäyrien mukaisesti. Neuvolasta kuuluu lähettää lapsi lastenlääkärille tai lastenneurologille jatkotutkimuksiin, jos pään kasvu poikkeaa merkittävästi pituuskasvusta, eli niin sanotut kasvun seulontasäännöt rikkoutuvat, Lönnqvist sanoo.
– Silti silloinkin on harvinaista, että syynä olisi jotakin, mistä pitää huolestua, hän kiteyttää ja antaa nyrkkisääntöjä.
- Lapsen päätä ei pidä verrata toisten lasten päihin, vaan lapsen omaan kasvuun.
- Tavallisesti pään kasvu seuraa pituuskasvua, eli kun tulee pituutta, päänympäryskin kasvaa.
- Vaikka pää kasvaisikin poikkeavassa tahdissa, huolta ei ole, jos kasvu vain on johdonmukaista.
- Kallon kasvu määräytyy aivojen kasvun mukaan, muoto tai koko ei ole merkityksellisintä.
Silloin harvoin kun oikeita ongelmia löytyy, syy ei juuri koskaan ole kallossa, vaan sen sisällä. Aivojen kehitys ylläpitää koko pään kasvua, eli joskus pienipäisyys voi johtua aivojen kehityshäiriöstä tai vaikeasta aineenvaihduntasairaudesta.
Suuripäisyys taas saattaa harvinaisissa tapauksissa kieliä aivo-selkäydinestekierron häiriöstä, jolloin kehittyy hydrokefalus, jota on kutsuttu myös vesipäisyydeksi. Kyseessä voi olla myös jokin suurikasvuisuutta aiheuttava oireyhtymä.
HYKS:n Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Lönnqvist ei kuitenkaan halua nimetä tällaisia oireyhtymiä.
– Yksittäiset oireyhtymät voivat olla niin harvinaisia, ettei jokainen lastenneurologikaan kohtaa niitä uransa aikana, Lönnqvist kuvaa mittakaavaa.
– Paljon tavallisempaa on, että lapsen poikkeavaksi tulkittu pään kasvu on hänen perimänsä mukaista ja noudattaa johdonmukaisesti omaa kasvukäyräänsä, eikä pään kasvu taikka koko vaikuta millään tavoin lapsen älykkyyteen tai kyvykkyyteen.
Vauvan pään muoto voi oieta itsestään
Koska vauvan kallon saumat ovat avoimet ja pää on myötäävä, ”pehmeä”, painaumat ja muut muotohaitat ovat tavallisia ja voivat liittyä ihan vauvan mieliasentoihin. Kallon saumat luutuvat ja aukileet menevät kiinni yleensä kahteen ikävuoteen mennessä, mutta luutumisaikataulu on yksilöllinen.
Neuvolassa tarkkaillaan luutumistahtia, sillä tavallista nopeampi luutuminen voi vaikuttaa pään muotoon. Päälaen pitkittäisen sauman liian aikainen luutuminen aiheuttaa esimerkiksi niin kutsutun venekallon.
– Haitat ovat kosmeettisia, sillä aivot osaavat kyllä asettua silloinkin oikein. Venekalloon liittyvä muotohaitta on merkittävä ja kallon pitkittäisen sauman ennenaikainen luutuminen korjataan plastiikkakirurgisesti, Tuula Lönnqvist kertoo.
– Samalla tavoin suhtaudutaan etu- ja taka-aukileiden poikittaisten saumojen ennenaikaiseen luutumiseen.
Perimä vaikuttaa vahvasti pään muotoon. Eri kansoilla on eri muotoiset päät, eikä tämä vaikuta aivokapasiteettiin.
– Myös erilaiset kohoumat päässä ovat normaaleja eikä niistä pidä olla huolissaan. Jos huoli on merkittävä, saa neuvolasta kyllä lähetteen lastenlääkärille, Lönnqvist vakuuttaa.
Lue myös: Pelkäätkö liikaa lapsesi puolesta? Näin poistat pelkostressiä
Jos vauvan pää on painunut synnytyskanavaan varhain ja ollut siellä pitkään, se voi olla poikkeavan muotoinen. Tämäkään ei ole vaarallista, ja pää yleensä oikenee lapsen kasvaessa niin, ettei eroa muihin huomaa enää siinä vaiheessa kun pikkuinen lähtee liikkeelle.
Neuvolasta saa tarvittaessa ohjeita, kuinka lapsen pään muotoon voi vaikuttaa nukkuma-asennoilla.
Lue myös lasten fysioterapian ohje: Poikkeavan päänmuodon ehkäisy ja hoito
Jaa oma kokemuksesi