Vauvan terveys 28.9.2016
TEKSTI Elina Teerijoki
KUVAT iStock

Vauvan pulauttelu – milloin kuuluu huolestua?

Vauvan pulautus voi näyttää hurjalta, mutta ylimääräisen ruoan pulauttaminen ulos kuuluu lähes joka vauvan tavallisiin tapoihin. Voimakas, oksennusmainen pulauttelu voi kuitenkin olla merkki sairaudesta.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Pieni maha on maitoa pullollaan, ja äiti nostaa raukean vauvan rinnalta olkapäälle. Blurps, kuuluu olan takaa. Vauva on pulauttanut, ja nyt äsken juotua maitoa on niin lattialla kuin äidin paidan selässäkin.

Pulauttelu on maidonsyöjien, pienten imeväisten ja vastasyntyneiden, hyvin yleinen vaiva. Se on lieväasteista oksentelua, jonka taustalla on ruokatorven ja vatsalaukun yhteistoiminnan kehittymättömyys.

Vauvan elimistön kehittyessä pulauttelu vähenee ja loppuu vähitellen kokonaan. Yleensä kiinteän ruoan aloittaminen saa puklut kuriin.

Vauvat ovat yksilöitä myös pulautuksissaan. Kaikki vauvat eivät pulauttele. Toiset taas tekevät sitä hyvin usein, eivät vain ruokailun yhteydessä. On tutkittu, että yli 90 prosenttia alle yksivuotiaista pulauttaa ainakin joskus. Kaikilla ei siis edes kiinteisiin ruokiin siirtyminen lopeta pulauttelua.

Myös ne vauvat, jotka eivät pulauta oikeastaan koskaan, saattavat satunnaisesti pulauttaa ilman, että se heti viittaisi sairauteen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos vauva on hyväntuulinen ja kasvaa, pulauttelu on vaaratonta. Suuretkaan pulautukset eivät yleensä vaikuta kasvuun, sillä ulos tulee vain ylimääräinen maito.

Lue myös: Tunnista ja hoida vauvan vatsavaivat
Keskustele: Apua vauvan ilmavaivoihin kaivataan

Älä hölskytä kylläistä vauvaa

Pulauttelu ei yleensä vaivaa lasta itseään, mutta se aiheuttaa sotkua, joten sitä kannattaa hillitä pienin kotikonstein. Pystyasennossa vauvat pulauttavat vähemmän.

Hölskyttämistä ja keikuttelua kannattaa välttää syömisen jälkeen – vastasyöneen vauvan lennätysleikissä aikuinen todennäköisesti saa maitoannoksen naamalleen, mutta jo vaipanvaihto pepunnostoineen voi saada herkän vauvan pulauttamaan.

Nykysuositusten mukaan vauvaa ei tarvitse röyhtäyttää, mutta jos röyhtäys tulee helposti, vauva kannattaa röyhtäyttää varautuen siihen, että puklu tulee samalla. Suojaa olkapää pyyhkeellä tai harsovaipalla ennen puuhaan ryhtymistä.

Ylensyöttämistä pitää varoa. Toisille vauvoille ruoka maistuu hyvin, ja he syövät enemmän kuin mahaan oikeastaan mahtuu. Pulloruokinnassa liian suuri tutin reikä ja rintaruokinnassa liian runsas heruminen eli maidon suihkuaminen voivat aiheuttaa ylensyöntiä ja ilman nielemistä. Pienempireikäinen tutti ja pahimpien suihkujen pois lypsäminen auttavat.

Usein vauvoja lohdutetaan antamalla rintaa, mikä voi olla huono idea, kun vauvan vatsa on jo täynnä. Lohtutissin sijasta muu sylittäminen ja helliminen voi silloin toimia paremmin.

Jos äiti tuoksuu maidolta, kannattaa suosia isää kylläisen vauvan lohduttajana.

Lue myös: Vauvan pulauttelun syyksi paljastui maksakirroosi – elinsiirto yksivuotiaana
Keskustele: Vauvan pulauttelu: mikä on normaalia?

Voimakkaasta oksentelusta lääkäriin

Joissain tapauksissa pulauttelu voi myös olla oire sairaudesta. Jos pulauttelu muuttuu suihkumaisiksi ja voimakkaiksi oksennuksiksi, on syytä mennä lääkäriin. Kyseessä voi olla mahaportin ahtauma, jolloin vatsalaukun sisältö ei kulje ohutsuoleen tarpeeksi nopeasti.

Mahaportin ahtauman oireet kehittyvät yleensä viikkojen kuluessa ja ovat pahimmillaan 1–3 kuukauden iässä. Oireena on yleensä myös painonnousun pysähtyminen.

Ahtauma hoituu pienellä leikkauksella. Toipuminen kestää sairaalassa muutaman vuorokauden. Usein tarvitaan myös nesteytystä, jolla korjataan oksentelun sekoittama suolatasapaino. Mahaportin ahtaumaan sairastuu vuosittain 60–100 suomalaisvauvaa.

Toinen mahdollinen syy hyvin runsaaseen pulautteluun on ruoan takaisinvirtaus eli refluksitauti. Se on pysyvä toiminnallinen häiriö, jossa ruoka nousee vatsalaukusta takaisin ruokatorveen.

Takaisinvirtaus on kiusallista etenkin makuuasennossa. Se voi valvottaa vauvaa öisin ja aiheuttaa lyhyitä hengityskatkoksia. Siihen voi liittyä alttiutta hengitystieinfektioille, sillä hapan mahansisältö ärsyttää kurkkua ja lisää limaneritystä.

Sairaus todetaan sairaalassa tehtävällä ruokatorven happamuuden mittauksella. Sitä hoidetaan maidon sakeuttamisella, lääkityksellä ja pitämällä vauvaa pystyasennossa. Hoito tehoaa yleensä hyvin, ja leikkausta tarvitaan vain aniharvoin.

Pienikin vauva voi huonolla tuurilla saada virusperäisen suolistotulehduksen, joka usein alkaa oksentelulla ja vaihtuu parin vuorokauden kuluttua ripuloinniksi. Oksentelu ja ripuli voivat kuivattaa vauvan nopeasti. Tämän vuoksi lääkäriin on ehdottomasti syytä mennä, jos oksentelu on voimakasta, lapsi ei saa ravintoa ja alkaa väsähtää.

Vauvan oksentelu voi liittyä myös ruoka-aineallergiaan, mutta se ei ole tavallista. Allergian tyypillisimpiä oireita ovat ihottuma ja kutinasta johtuva levottomuus sekä löysät ulosteet.

Asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko Hyksin Lasten ja nuorten sairaalasta.

Lue myös: Milloin vauva pitää viedä lääkäriin?
Keskustele: Refluksi vauvalla?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: