Vauvakuume Lapsettomuus ja adoptio
30/07/2013

Näin adoptio etenee – 10 kysymystä adoptiosta

Miten adoptio etenee? Ketkä voivat adoptoida? Paljonko adoptio maksaa? Kysyimme 10 tärkeintä kysymystä adoptiosta.

Näin adoptio etenee – 10 kysymystä adoptiosta

Miten adoptio etenee? Ketkä voivat adoptoida? Paljonko adoptio maksaa? Kysyimme 10 tärkeintä kysymystä adoptiosta.

1. Ketkä voivat adoptoida lapsen?

Suomessa adoptiohakijan tulee olla 25 vuotta täyttänyt. Adoptoida voi yksin tai yhdessä aviopuolison kanssa. Yläikärajaa ei varsinaisesti ole laissa määritelty, mutta käytännössä adoptiovanhemmilla ja lapsella saa olla korkeintaan 40-45 vuotta ikäeroa. Nais- ja miesparit eivät voi adoptoida lapsia.

Yksinhakijoiden hakuprosessi kestää yleensä pitempään, sillä esimerkiksi Kiinassa vain joka 13. lapsi annetaan yksinhakijalle. Useimmat maat asettavat avioparit hakijoina etusijalle. Yksinhakijoille saatetaan esittää esimerkiksi vain isompia tai erityistarpeisia lapsia.

Perheen toimeentulon vakaus, hakijoiden motiivit, tausta, kasvatuskyvyt, ihmissuhteet ja terveydentila vaikuttavat adoptiolapsen saamiseen. Adoptiovanhempien terveydentilan pitäisi olla sellainen, ettei suurin osa energiasta kulu oman sairauden hoitamiseen eikä sairaus lyhennä elinikää.

Lue myös: Näitä asioita kysytään adoptioneuvonnassa

2. Miten kansainvälinen adoptioprosessi etenee?

Adoptiota harkitsevan kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan sosiaalivirastoon ja selvittää, miten adoptioneuvonta on paikkakunnalla järjestetty. Lakisääteistä adoptioneuvontaa antaa joko kunnan sosiaaliviranomainen tai ostopalveluna Pelastakaa lapset ry.

Kannattaa perehtyä eri palvelujenantajien infomateriaaleihin. Palvelunantajan voi valita heti alussa tai adoptioneuvonnan lopussa.

Adoptioneuvonnan päätteeksi tehdään ns. kotiselvitysasiakirja, minkä jälkeen prosessi etenee adoptioluvan hakemiseen. Suomessa adoptioluvan myöntää adoptiolautakunta ja lopullisesti asian ratkaisevat lapsen syntymämaan viranomaiset.

Kun perhe on hyväksytty hakijaksi ja he saavat tiedon heille nimetystä lapsesta, voidaan aloittaa kotiintuloon liittyvät järjestelyt. Vanhemmat käyvät hakemassa lapsensa itse.  Hakumatka kestää yleensä pari viikkoa, joissakin maissa vanhempien täytyy oleskella jopa viisi viikkoa.

Toisiin maihin puolestaan pitää tehdä useita matkoja, esimerkiksi Venäjälle yleensä vähintään kolme matkaa.

3. Mitä adoptioneuvonta sisältää?

Adoptioneuvonta on adoptiolasta toivovien ja sosiaalityöntekijän yhteistyöprosessi, joka sisältää useita tapaamisia ja ainakin yhden kotikäynnin. Adoptioneuvonnan tarkoitus on selvittää hakijoiden motiivit ja valmiudet adoptiovanhemmiksi. Suurin osa hakijoista on lapsettomia perheitä, jotka eivät voi saada omia lapsia. Hakuprosessin aikana pohditaan, miten lapsettomuus on läpikäyty.* Myös hakijoiden omia lapsuuden kokemuksia ja elämän vaikeita vaiheita pohditaan, sillä adoptiolapsen saaminen saattaa nostaa pintaan monenlaisia, yllättäviäkin tunteita ja muistoja.

Puolisoiden välinen suhde on adoptioperheen perusta. Myös se on tärkeää, että molemmat ovat aktiivisesti mukana hakuprosessissa. Adoptio ei voi olla vain toisen vanhemman hanke.

Adoptioneuvonnan aikana selvitetään, mitä lapsi on saattanut joutua kokemaan ja miten hakijaperhe kykenee vastaamaan näihin tarpeisiin.

On hyvin tärkeää, että myös suku ottaa adoptiolapsen positiivisesti vastaan. Kansainvälisessä adoptioneuvonnassa käsitellään myös rasismia. Vanhempia valmennetaan siihen, että hyvin todennäköisesti ulkomailta tuleva adoptiolapsi joutuu kokemaan Suomessa rasismia.

4. Mitä eroa on kotimaisella ja kansainvälisellä adoptiolla?

Suomessa on suhteellisen vähän adoptioon annettavia lapsia. Suomalaiset adoptiolapset ovat yleensä pieniä vauvoja. Kotimaisen adoption odotusajat ovat pitkät, noin 3-5 vuotta.

Kotimaiset adoptiolapset sijoitetaan yleensä alle 40-vuotiaille aviopuolisoille. Kotimaiseen adoptioon ei tarvita adoptiolupaa, kuten kansainväliseen adoptioon.

5. Kauanko prosessi kestää kansainvälisessä adoptiossa?

Adoptioneuvonta kestää noin vuoden. Prosessin kokonaisaika on 2-5 vuotta. Joissakin maissa alle 2-vuotiasta lasta voi joutua odottamaan pitempään kuin leikki-ikäistä.

6. Mitä adoptio maksaa perheelle?

Kansainvälisen adoption kustannukset ovat noin 6000-17000 euroa. Kotimainen adoptio maksaa perheelle muutamia satoja euroja.

7. Voiko perhe saada taloudellista tukea?

Kansainväliseen adoptioon saa Kelan adoptiotukea, jota on myönnetty jo muutaman vuoden ajan. Tuen määrä on Virosta adoptoidessa 1 900 €, Kiinasta ja Kolumbiasta 4 500 € ja muista maista 3 000 €. Tuen voi saada siinä vaiheessa, kun lapsi on nimetty ja perhe on ilmoittanut virallisesti ottavansa hänet vastaan.

Kotiin jäävä adoptiovanhempi saa vanhempainrahaa, kunnes lapsen syntymästä on kulunut 234 arkipäivää. Alle 7-vuotiaasta maksetaan kuitenkin vanhempainpäivärahaa vähintään 180 päivältä.

Adoptiovanhemmalla on myös oikeus saada hoitovapaata kahdeksi vuodeksi siitä päivästä lähtien, kun lapsi on tullut perheeseen.

8. Mitä kannattaa harkita ennen adoptioprosessiin ryhtymistä?

Ensinnäkin kannattaa miettiä, miksi haluaa adoptiolapsen. On tärkeää, että perhe miettii motiivejaan. Hyväntekeväisyys ei ole hyvä motiivi adoptioon. Hyväntekeväisyyttä voi harrastaa vaikka kummilapsitoiminnan kautta. Adoptiovanhemmalla täytyy olla tahtoa ottaa vieras lapsi täysin omakseen. Adoptiovanhemmuudessa tarvitaan joustavuutta kohdata mahdolliset vaikeudet.

Adoptio on purkamaton. Se ei katkea vaikkapa avioeroon. Kannattaa miettiä myös sitä, onko valmis luopumaan joistain asioista adoptiolapsen vuoksi. Adoptiolapsi tarvitsee erityisen paljon vanhempiensa aikaa ja läsnäoloa. Adoptiolapsella on olemassa toiset vanhemmat, joista hän kiinnostuu jossain vaiheessa elämäänsä. Se täytyy hyväksyä, ja sille asialle täytyy antaa tilaa. Lapsi tarvitsee tukea taustansa käsittelyyn.

9. Millaisia toiveita hakijaperhe voi esittää lapsen suhteen?

Lapsen iästä, sukupuolesta ja terveydentilasta voi esittää jossain määrin toiveita. Suurin osa hakijoista haluaisi terveen vauvan. Kansainvälisen adoption kautta sijoitetaan kuitenkin enimmäkseen jo 1-2 vuotta täyttäneitä lapsia. Jos perheessä on jo biologisia tai adoptiolapsia, uusin lapsi tulee aina nuorimmaksi ja lasten välisen ikäeron suositellaan olevan vähintään yksi vuosi.

10. Miten uudet vanhemmat voivat tukea adoptiolapsen sopeutumista, itsetuntoa ja identiteettiä?

Adoptiolapset vaikuttavat usein hyvin pärjääviltä. Tästä saattaa syntyä harhakuva, että kyllähän näin reippaan lapsen voi viedä jo päiväkotiin. Lapsi tarvitsee kuitenkin erityisen paljon aikaa, läsnäoloa ja läheisyyttä, jotta hän kiintyy uusiin vanhempiinsa.

Adoptiolapset omaksuvat yleensä varsin nopeasti suomen kielen. Heillä on kuitenkin usein oppimisvaikeuksia, joiden tunnistamiseen ja voittamiseen tarvitaan vanhempien valppautta.

Vertaistuki on tärkeää adoptioperheille. Kannattaa lähteä mukaan adoptiovanhempien ja lasten vertaistukiryhmiin ja solmia ystävyyssuhteita toisiin adoptioperheisiin, erityisesti samasta maasta lapsen saaneisiin.

Adoptiovanhemmat odottavat usein itseltään valtavan paljon. Heidät on arvioitu adoptioprosessin aikana hyvin tarkkaan, siksi he asennoituvat herkästi niin, että heidän täytyy olla täydellisiä. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen; tavallinen arki ja rakkaus ovat tärkeintä lapselle.

Kysymyksiin vastasi Pelastakaa lapset ry:n kehittämispäällikkö Marja Miikkulainen.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.