Vauvakuume Lapsettomuus ja adoptio
19/07/2017

Lapsettomuushoidot antavat toivoa yhä useammalle

Lapsettomuushoidot tarjoavat apua entistä useammalle lapsettomuudesta kärsivälle. Hedelmällisyyttään voi nykyään myös mittauttaa ja munasolujaan pakastaa ennakoivasti.

Lapsettomuushoidot antavat toivoa yhä useammalle

Lapsettomuushoidot tarjoavat apua entistä useammalle lapsettomuudesta kärsivälle. Hedelmällisyyttään voi nykyään myös mittauttaa ja munasolujaan pakastaa ennakoivasti.

Lapsettomuushoidot auttavat yhä useampia, ja hoitojen kesto on lyhentynyt. Parannukset liittyvät etenkin laboratoriotyöskentelyyn ja koeputkihedelmöitykseen.

Koeputkihedelmöityksessä hedelmöittyminen hoituu laboratoriossa, ja alkio siirretään kohtuun 3–5 päivän ikäisenä. Digitaalisen kuvantamisen menetelmät ovat kehittyneet viime vuosina niin paljon, ettei alkionsiirtoja tarvitse tehdä enää yhtä monta kertaa kuin aiemmin.

– Nyt pystytään valitsemaan kohtuun siirrettäväksi se alkio, jolla on parhaat kehitysmahdollisuudet, kertoo Väestöliiton Helsingin IVF-klinikan ylilääkäri Anne-Maria Suikkari.

Alkioiden pakastamismenetelmät ovat myös muuttuneet ja niiden säilyvyys on parantunut. Geneettinen tutkimus mahdollistaa myös sen varmistamisen, että alkion kromosomit ovat terveet. Tämä on vaativa ja kallis toimenpide, mutta se voidaan tehdä, jos tilanne niin vaatii.

Tarkista nämä asiat ennen hedelmöityshoitoja

Syy ei aina selviä

Lapsettomuus johtuu yhtä usein naisesta kuin miehestä. Yleisimpiä syitä ovat munasolun irtoamishäiriö, munanjohdinvauriot, endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumasairaus ja sperman laatuun liittyvät ongelmat. Aina lapsettomuuden syy ei kuitenkaan selviä ollenkaan.

Hoitokeino valitaan lapsettomuuden syyn mukaan. Joskus hoidoksi voi riittää pelkkä hormonilääkitys.

Jos siittiöiden laadussa on ongelmia, voidaan tarvita inseminaatio, jossa laboratoriossa pestyt siittiöt ruiskutetaan naisen elimistöön.

– Jos huoli lapsettomuudesta herää, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Naisen hedelmällisyys voi laskea jo 35-vuotiaana niin paljon, että tarvitaan hedelmöityshoitoja. Yleensä hedelmällisyys laskee jyrkemmin kuitenkin vasta noin 40-vuotiaana, Suikkari kertoo.

Ikä ja paino vaikuttavat

Ikä vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen siksi, että munasolujen laatu laskee iän karttuessa: kun alle 35-vuotiailla epänormaalien alkioiden osuus on keskimäärin kolmasosa, 44-vuotiailla niitä on keskimäärin jo yli 80 prosenttia.

Iän vaikutus hedelmällisyyteen on kuitenkin yksilöllinen: joillakin naisilla hedelmällisyys jatkuu 10 vuottakin pidempään kuin toisilla.

Miehillä ikä vaikuttaa siittiöiden laatuun siten, että yli 45-vuotiailla niiden laatu alkaa laskea.

Painokin vaikuttaa hedelmällisyyteen. Runsas ylipaino ja selvä alipainoisuus laskevat molemmat hedelmällisyyttä, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä.

Joskus jo pienikin ylipaino vaikuttaa hedelmällisyyteen.

Lapsettomuuden syiden selvittäminen voi tuntua pareista kuomittavalta. Väestöliiton IVF-klinikoilla pyritäänkin antamaan myös henkistä tukea lapsettomuushoitoihin tuleville.

Parit voivat jutella psykologin kanssa, ja me kaikki annamme tukea jokaisella käynnillä. Pidän sitä tosi tärkeänä.

Erityisen vaikeaksi parit kokevat yleensä lahjoitettujen sukusolujen käyttämisen tai sen, että hoidot päättyvät tuloksettomina.

Suikkarin mukaan lapsettomuushoitoja läpi käyvistä pareista osa kokee myös hoitoihin liittyvät toimenpiteet rankkoina.

– Esimerkiksi munasolujen keräämisessä kajotaan naisen kehoon pistämällä neula vatsaontelon puolelle ja imemällä munarakkulat tyhjiksi. Toimenpiteeseen voi liittyä kipua ja verenvuotoa. Yleensä oireet ovat kuitenkin lieviä.

Anne-Maria Suikkarin mukaan lapsettomuushoidoissa käytettyjen lääkkeiden sivuvaikutukset ovat vähentyneet vuosien mittaan.

– On kuitenkin naisia, jotka saavat mielialavaihteluita, turvotusta tai vatsan nipistelyä, kun yhden munarakkulan sijasta kasvatetaankin kymmenen. Se vaikuttaa niin, että hormonitasot ovat korkealla viikon–parin ajan. Myös tuloksen odottaminen jännittää ja koettelee pareja, hän kuvaa.

lapsettomuushoidot

Kun toista lasta ei kuulu

Sekundaarinen lapsettomuus voi myös olla syy hakeutua hedelmöityshoitoihin. Jyväskylän Fertinovan vastaava lääkäri, gynekologi Anna Kivijärvi toteaa, että tilanne aiheutuu usein tekijöistä, joihin ei voi juuri itse vaikuttaa.

Taustalla on samoja syitä kuin muutenkin lapsettomuudessa, kuten munasolun irtoamishäiriö tai endometrioosi, mutta syynä voi olla myös vaikkapa munatorvien tulehdus, joka voi liittyä synnytyksen jälkeiseen bakteeritulehdukseen. Tulehdus voi nousta emättimestä kohtuun ja munatorviin vaurioittaen kohdun limakalvoa niin, että alkion kiinnittyminen vaikeutuu.

Muita naisesta johtuvia sekundaarisen lapsettomuuden syitä ovat munasarjan vajaatoiminta ja huonosti parantunut sektioarpi, jolloin alkion kiinnittyminen kohtuun voi vaikeutua.

Kohdun myoomat eli hyvänlaatuiset sileälihaskasvaimet voivat nekin aiheuttavaa lapsettomuutta. Myoomia tulee yleensä vasta 30. ikävuoden jälkeen. 40-vuotiaista naisista melkein 40 prosentilla on myoomia. Jos ne ovat isoja tai niitä on paljon, ne vaikeuttavat yleensä raskauden alkamista.

Munasolut pakkaseen?

Yli 40-vuotiaille naisille tehdään nuorempia naisia enemmän hedelmöityshoitoja luovutusmunasoluilla. Näissä raskauksissa esiintyy enemmän komplikaatioita kuin omilla sukusoluilla tehdyissä IVF-hoidoissa. Tämä johtuu erilaisista elimistön puolustusjärjestelmään liittyvistä tekijöistä. Omia sukusoluja käyttämällä ongelmat voitaisiin välttää.

Viime vuosina on nostettu esiin myös omien munasolujen ennakoiva pakastus vaihtoehtona niille naisille, jotka eivät voi perustaa perhettä silloin, kun biologiset edellytykset olisivat parhaat. Kolmasosa naisista, jotka yrittävät lasta 35–39-vuotiaana, ei saa koskaan omaa biologista lasta.

Hedelmöityshoitoja on tehty pakastettujen munasolujen avulla jo 1980-luvulta lähtien. Hoidoissa on keskitytty esimerkiksi syöpäpotilaisiin, jotka olisivat muuten menettäneet mahdollisuuden omaan lapseen.

Ennakoivaa munasolupakastusta tarjotaan nyt ratkaisuksi terveillekin naisille, joiden lastenhankinta viivästyy. Hoito on kuitenkin kallista, eikä siihen saa Kela-korvausta ilman lääketieteellistä syytä. Yksi munasolujen keräyskerta maksaa klinikasta riippuen tuhansia euroja, ja keräyksiä voidaan joutua tekemään useita. Hinta voikin nousta yli 10  000 euroon kaikkine hoitokäynteineen.

Munasolujen ennakoiva pakastus suositellaan tehtäväksi ennen 35 vuoden ikää.

Haastattelujen lisäksi lähteenä on käytetty Viveca Söderström-Anttilan ja Sirpa Mäkisen artikkelia Ennakoiva munasolupakastus (Duodecim).

Juttu julkaistiin Kaksplussassa 5/17.

 

Lue myös:

Sijaisvanhempi Satu Taiveaho: ”En koe enää olevani lapseton”

Munakoisoni ja minä -blogin Jasmin: ”Olen hyväksynyt sekundaarisen lapsettomuuden”

Kumppani ei halua lasta – erotako vai ei?

 

Omaa hedelmällisyyttään voi nykyään kartoittaa tutkimuksin.

– Luotettavin mittari on anti-Mullerian hormonin määrä, joka voidaan mitata verestä, kertoo lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Niklas Simberg Lapsettomuusklinikka Dextrasta.

Anti-Mullerian hormonia erittyy munasarjan pienistä epäkypsistä munarakkuloista verenkiertoon. Hormonipitoisuutta tutkimalla voidaan arvioida munasarjojen toimintareserviä. Vaihdevuosiin mennessä anti-Mullerian hormonin määrä laskee niin pieneksi, ettei sitä voi mitata.

Toinen tapa mitata naisen hedelmällisyyttä on laskea ultraäänen avulla alkavien munarakkuloiden määrää, ja kolmas keino on mitata aivolisäkkeen erittämän FSH-hormonin määrää.

– FSH on epäluotettavin mittari, sillä tätä hormonia erittyy sykäyksittäin, Simberg kertoo.

Naisen hedelmällisyyden yksilöllisen vaihtelun syitä ei vielä tunneta: perimä ja elintavat selittävät osan, mutta eivät kaikkea.

Tupakointi kannattaa joka tapauksessa lopettaa, jos haaveilee lapsesta kypsässä iässä. Tupakka alentaa hedelmällisyyttä aikaistaen selvästi vaihdevuosien alkua. Se voi myös vaurioittaa munasoluja.

Miehelläkin siittiöiden laatu rupeaa heikkenemään 45. ikävuoden jälkeen.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.