Vauvakuume Miten tulla raskaaksi
06/02/2017

Biologinen kello tikittää – pitäisikö pakastaa munasoluja? Hinta voi olla esteenä

Ennakoiva munasolupakastus auttaa naisia, jotka eivät voi perustaa perhettä silloin, kun biologiset edellytykset olisivat parhaat. Hinta voi kuitenkin muodostua esteeksi.

Biologinen kello tikittää – pitäisikö pakastaa munasoluja? Hinta voi olla esteenä

Ennakoiva munasolupakastus auttaa naisia, jotka eivät voi perustaa perhettä silloin, kun biologiset edellytykset olisivat parhaat. Hinta voi kuitenkin muodostua esteeksi.

Moni nainen siirtää lasten hankintaa yhä myöhempään elämänvaiheeseen: yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien määrä on lisääntynyt Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana.

Kolmasosa naisista, jotka yrittävät ensimmäistä lasta 35–39-vuotiaana, ei saa koskaan omaa biologista lasta. Tämä voi olla suuri suru.

Ennakoiva munasolupakastus tehtiin ennen vain sairauden vuoksi

Munasoluja on osattu pakastaa jo 1980-luvulta lähtien, mutta aluksi tulokset olivat huonoja. Hoidoissa keskityttiin pitkään esimerkiksi syöpäpotilaisiin, jotka olisivat muuten menettäneet mahdollisuuden oman lapsen saamiseen.

Viime vuosina munasolujen pakastamista on tarjottu ratkaisuksi terveillekin naisille, joiden lastenhankinta viivästyy syystä tai toisesta, ja tasa-arvokin on otettu mukaan keskusteluun.

– Miehet ovat jo pitkään voineet pakastaa siittiöitä ei-lääketieteellisistä syistä muun muassa ennen sterilisaatiota, jotta he saisivat mahdollisuuden lapsen hankkimiseen myöhemmin. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta myös naisilla tulisi olla sama mahdollisuus, kirjoittavat dosentti, LT Viveca Söderström-Anttila ja biologi Sirpa Mäkinen Duodecim-lehden pääkirjoituksessa.

Hoidon kalleus voi muodostua esteeksi

Jos biologinen kello tikittää ja sopivaa kumppania ei ole löytynyt, munasolujen pakastaminen voi kiinnostaa. Kynnys toimenpiteeseen on kuitenkin terveillä naisilla varmasti korkea, sillä hoito on kallista, eikä siihen saa Kela-korvausta ilman lääketieteellistä syytä.

Raskaaksi tuleminen pakastettuja omia munasoluja käyttäen on kallista; yhden hoitokerran hinta on lähes 3 000 euroa, ja usein yrityksiä tarvitaan enemmän kuin yksi. Kokonaishinta tutkimuskäynteineen saattaakin kivuta 10 000 euroon.

Lue myös: Eikö vauvaa kuulu? Tarkista nämä 9 asiaa ennen hedelmöityshoitoja

Munasolujen keruuseen liittyy pieni vuoto- ja infektioriski

Söderstöm-Anttilan mukaan paras mahdollinen ikä munasolujen ennakoivalle pakastukselle on 23–30 vuotta, ja pääsääntöisesti pakastus pitäisi tehdä ennen 35 vuoden ikää.

Munasolujen kerääminen ja pakastaminen voi tuntua työläältä, ja siihen liittyy myös pieni verenvuodon ja infektion riski. Se voi kuitenkin kannattaa, sillä muut keinot eivät ratkaise iän tuomia ongelmia; naisen ikääntyessä munasolujen laatu yksinkertaisesti laskee.

Yli 40-vuotiaiden naisten osuus on jatkuvasti lisääntynyt hedelmöityshoidoissa, mutta munasolukeräyshoito tässä ikäryhmässä ei useinkaan johda raskauteen.

Lue myös: Näin mies voi parantaa hedelmällisyyttään – 4 vinkkiä

Hedelmällisyyttään voi tutkituttaa

Gynekologisella ultraäänitutkimuksella saadaan käsitys munasolumäärästä arvioimalla, kuinka paljon munarakkuloita munasarjoissa näkyy.

Anti-Müllerian hormonin (AMH) mittaus kertoo sekin hedelmällisyydestä – AMH on hormoni, jota erittyy munasarjan pienistä epäkypsistä munarakkuloista verenkiertoon. AMH-pitoisuutta tutkimalla voidaan myös arvioida munasarjojen toimintareserviä.

Hedelmällisyyttä arvioitaessa otetaan aina huomioon myös naisen ikä.

Luovutusmunasoluihin liittyy hylkimisriski

Suomessa tehdään vuosittain 600–700 hoitoa luovutetuilla munasoluilla, joista yli puolet yli 40-vuotiaille naisille. Munasolunluovutushoidolla alkaneissa raskauksissa esiintyy enemmän komplikaatioita kuin omilla sukusoluilla tehdyissä IVF-hoidoissa. Tämä johtuu erilaisista elimistön puolustusjärjestelmään liittyvistä tekijöistä. Omia sukusoluja käyttämällä nämä ongelmat voitaisiin välttää.

Suomen Fertiliteettiyhdistyksen suosituksen mukaan munasolujen ennakoivalle pakastamismenetelmälle ei tulisi asettaa esteitä. Munasolupakastusta harkitsevalle tulisi kuitenkin tarjota huolellista lääketieteellistä ja psykologista neuvontaa. Jos hoitoa pakastetuilla munasoluilla suunnitellaan, pitäisi myös arvioida hoidon onnistumisen edellytyksiä.

Lue myös: Näin ikä vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen

Lähde: Viveca Söderström-Anttilan ja Sirpa Mäkisen pääkirjoitus Ennakoiva munasolupakastus (Duodecim)

Naisen hedelmällisyys laskee jo yli 30-vuotiaana

Mitä enemmän naisella on munasoluja, sitä kauemmin kestää hedelmällinen aika hänen elämässään. Kaikki naisen munasoluaiheet ovat olemassa jo syntyessä, ja niitä voi olla 100 000 tai 500 000. Ero on siis huima jo lähtötilanteessa, ja lisäksi munasoluja poistuu ”reservistä” kuukausittain yksilöllinen määrä.

Keskimäärin munasolut loppuvat suomalaisnaiselta 51-vuotiaana. Vaihtelu on kuitenkin suurta: vaihdevuodet voivat alkaa jo 41-vuotiaana tai vasta 61-vuotiaana. Hedelmällisyys laskee jyrkästi jo kymmenen vuotta ennen vaihdevuosia. 40-vuotiaista naisista keskimäärin enää noin kolmannes tulee raskaaksi vuoden yrittämisen aikana, kun 30–34-vuotiailla vastaava luku on 63 prosenttia.

Hedelmällisyys alenee, koska munasolujen määrä vähenee ja munasolujen laatu heikkenee. Samalla kasvaa myös riski keskenmenoihin ja sikiön kromosomipoikkeavuuksiin, kuten Downin syndroomaan. Kun alle 35-vuotiailla epänormaalien alkioiden osuus on keskimäärin kolmasosa, 44-vuotiailla niitä on keskimäärin jo yli 80 prosenttia.

Lähde: LT, dosentti Niklas Simberg, Lapsettomuusklinikka Dextra.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.