Mitä pitäisi tehdä, kun vauva vierastaa jopa isäänsä? Psykoterapeutti vastaa

Jos vauva vierastaa lähisukulaisia ja jopa omaa isäänsä, saattavat ikävät tunteet vallata vanhemmat. Lue psykoterapeutin neuvot siihen, kuinka tilanteesta päästään eteenpäin.

Teksti

Toimitus

Kuvat

Paula Kukkonen/Otavamedia

Kysymys: ”Vauvani on nyt puolivuotias, ja hän vierastaa paljon. Anoppi loukkaantuu, kun hänen sylinsä ei kelpaa. Välillä edes isä ei kelpaa. Olenko tehnyt jotakin väärin ja voisiko tälle asialle tehdä jotain? Miten pääsisimme tästä vaiheesta ohi?”

Väestöliiton Vanhemmuus-tiimin esimies, psykoterapeutti Suvi Laru vastaa: Jokainen lapsi on omanlaisensa, ihana persoona ja käy läpi kehitykseen kuuluvia askeleita yksilöllisessä aikataulussa. Näin tapahtuu myös vierastamisen kohdalla.

Vierastaminen liittyy kiintymyssuhteen kehittymiseen. Vauva tietää ja aistii, tuntee ja haistaa, kuka ja ketkä ovat häneen yhteydessä ja arjessa läsnä, keneltä saa turvaa, lohtua ja ravintoa.

Lapsi tarvitsee vuorovaikutuksen kokemusta hänelle lähinnä olevien, turvallisten hoitajien kanssa. Nämä hoitajat ja turvan antajat ovat yleensä vauvan vanhemmat.

On hyvin tärkeää, että vauva voi kiintyä rauhassa vanhempaansa, sillä kiintymyssuhde on pohja turvallisuuden tunteelle. Kun kiintymyssuhde on turvallinen, lapsi kokee, että vanhempi on hänelle aina saatavilla ja auttaa ja lohduttaa tarvittaessa.

Joskus vierastaminen voi hämmentää ja herättää jopa mustasukkaisuuden tunteita lähiympäristössä. Kuinka vauva voi olla niin kiinni minussa tai vain toisessa vanhemmassa? Tai enkö minä ole yhtä hyvä ja riittävä hoivan antaja kuin toinen vanhempi?

Vierastaminen kuuluu lapsen kehitykseen

On hyvä muistaa, että vierastaminen on normaalia ja tavallista, se kuluu lapsen kehitykseen. Vauva voi vierastaa jopa ennen puolen vuoden ikää. Tavallisesti vierastaminen on voimakkainta kuitenkin 6–9 kuukauden iässä.

Kehitykselliset ja persoonalliset vaihtelut vauvoilla ovat suuria. Jotkut vauvat vierastavat vahvasti, toiset vauvat hieman vähemmän. Vierastamisen kestoaika on myös yksilöllinen. Joillakin vauvoilla vaihe menee nopeasti ohi, toisilla se kestää 3–4 kuukautta.

Lapsen kasvua voi katsoa pitkänä hetkien ketjuna, ja sekä isä että isovanhemmat saavat varmasti vielä omia merkityksellisiä hetkiä kahdestaan lapsen kanssa.

Vierastavaa vauvaa voi auttaa parhaiten siten, että hänelle tutut ja turvalliset aikuiset rohkaisevat häntä tutustumaan uusiin ihmisiin.

Jos irtautuminen äidistä herättää kovin voimakkaita reaktioita, voi yhteyttä isään luoda asteittain ja rauhassa. Tämä tarkoittaa, että isä on vauvan hoitamistilanteissa mukana mahdollisimman paljon, samoin ajoittain kahden kesken ilman äidin läsnäoloa.

Psykoterapeutti Suvi Laru on äiti sekä Väestöliiton Vanhemmuus-tiimin esimies, ja hän vastaa kuukausittain Kaksplus-lehden palstalla lukijakysymyksiin. Julkaisemme vastauksia myös netissä. Lähetä Suville kysymys osoitteeseen kaksplus(a)otavamedia.fi.