Lapsi Lapsen terveys
27/09/2016

Lapsen ylipaino voi johtua liiasta proteiinista

Suomalaislasten lihomiseen yksi uusi syy on liiallinen proteiinin saanti. Laihduttamisen sijaan tulisi korjata koko perheen elintapoja.

Ylipainoisten lasten määrä on noin kolminkertaistunut Suomessa 30 vuodessa.  Tiedetään, että niukka liikunta ja runsas kalorien saanti aiheuttavat lihomista. Uusi syy lasten lihomiseen on myös viime vuosien proteiini-innostus. Kun aikuisten ruokavaliossa korostetaan proteiinin saantia, lapsetkin voivat saada sitä liikaa.

Hyvin runsaasta proteiinin saannista ei ole hyötyä, sillä keho käyttää tarpeen ylittävän proteiinin energian tuotantoon. Liian proteiinin sisältämä typpi kuormittaa lisäksi suolistoa ja munuaisia.

Lue myös: Monet lapset syövät liikaa sokeria, suolaa ja rasvaa – tällainen on ideaali ruokavalio lapselle

Lihominen alkaa jo taaperoiässä

Runsaalla proteiinin saannilla 1–2-vuotiaana on tutkitusti yhteys myöhempään lapsuus- ja nuoruusiän lihavuusteen. Liian suuri määrä proteiinia sekoittaa lapsen aineenvaihdunnan ja nostaa insuliinin eritystä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus proteiinin määrästä 1–2-vuotiaalle on 10–15 prosenttia kokonaisenergian saannista ja yli 2-vuotiaalle sama kuin aikuisille eli 10–20 prosenttia kokonaisenergian saannista. Kaksivuotiaiden energiantarve vuorokaudessa on noin 1200 kilokaloria.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan leikki-ikäisistä pojista lihavia on 10 prosenttia, tytöistä 15 prosenttia. Kaikista kouluikäisistä jo noin viidennes on ylipainoisia.

Lue myös:
Näin saat lapsesi syömään terveellisesti
Ravinto raskauden aikana

Mistä proteiinia saadaan?

Proteiinia saa kananmunista, lihasta, kalasta, maidosta ja maitotuotteista. Pavuissa, herneissä, pähkinöissä, viljoissa ja perunassa on kasvikunnan proteiinia. Kasvisruuastakin saadaan elimistölle välttämättömät aminohapot syömällä sekä viljatuotteita että palkokasveja monipuolisesti. Kasvikunnan proteiineista soijapapu on monipuolisin aminohappojen lähde.

Nestemäiset maitovalmisteet ovat merkittävä proteiinin lähde taaperoille, ja suomalaisten lapsiperheiden ruokasuositusten mukaan yli 1-vuotiaan tulisi saada niitä päivässä neljä desilitraa kalsiumin ja jodin saannin turvaamiseksi. Maitovalmisteiden valinnalla on suuri merkitys ylipainoriskin kannalta; olisi hyvä valita maitovalmisteita, jotka eivät sisällä lisättyä proteiinia tai runsaasti rasvaa.

Kun lasten lihavuus lisääntyy, myös lihavuuteen liittyvät sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, aikuistyypin diabetes sekä metaboliset oireyhtymät lisääntyvät tulevaisuudessa.

Vinkkejä lapsen ylipainon hoitoon

  1. Säännöllinen ateriarytmi ehkäisee ylipainoa: kannattaa syödä viisi ateriaa päivässä (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala).
  2. Päivällisateriat on hyvä syödä yhdessä keskittyen ruokailuun ja kuulumisten vaihtamiseen.
  3. Ateriat syödään ruokapöydässä, ei esimerkiksi television ääressä.
  4. Aterian aikana suljetaan ulkopuoliset ärsykkeet, kuten televisio ja radio.
  5. Vanhempien kannattaa tukea lasten liikuntaharrastuksia ja vähentää syömisen mielitekoa herättäviä asioita.
  6. Lapset on hyvä ottaa mukaan ruoan valmistukseen.
  7. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi pitää saatavilla joka aterialla. Sopiva kerta-annos on lapsen nyrkin kokoinen.
  8. Suosi ruis- ja muita täysjyväleipiä.
  9. Vesi on paras janojuoma.
  10. Virvoitusjuomia nautitaan vain juhlajuomina.
  11. Makeisten syömisessä noudatetaan kohtuutta: vanhemmat sopivat, milloin niitä syödään ja miten paljon kerrallaan.
  12. Pikaruokia syödään vain satunnaisesti.

Lähde: Lasten lihavuuden Käypä hoito –suositus (Duodecim)<

Lähteet: Antti Aro, Proteiinin tarpeellisuus (Duodecim)

Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille

Ylen artikkeli Yleistynyt lasten ylipaino on aikapommi

Taaperoinfo

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.