äiti ja melukylän lapset - Banneri
Eilen oli se kauan odotettu päivä. Kello soitti aamulla viiden jälkeen ja puoli kuuden aikoihin herättelin Hugon. Poika katsoi minua sillä ilmeellä, ettet äiti voi olla tosissasi, hih. Mutta hienosti poika virkosi. Pian saatiinkin jo hypätä ystävän kyytiin ja hurautettiin autolla Tampereelle, josta jatkoimme junalla kohti Pasilaa. Junamatka sujui kyllä jälleen todella hienosti. Hugo jaksoi ihan koko matkan ja kyllä piti jälleen todeta kuinka helppoa tuollaisen sylivauvan kanssa on junalla kulkea. Junassa näin myös kaksi ihanaa bloggaajaa ja pistäydyttiin Hugon kanssa vaihtamassa muutama sana.
Pasilan asemalta on kyllä todella lyhyt matka messukeskukseen, joten olimme hetkessä perillä. Kiertely rattaiden kanssa messuilla oli juuri sellaista kuin oletin, eli ahdasta oli. Oikein mihinkään väliin ei mahtunut ja käytävillä oli välillä niin monet rattaat yhtä aikaa, että tyyliin seisoimme paikoillaan kun kukaan ei tiennyt kuka liikkuu ekana, heh. Tietyissä paikoissa tilaa oli taas liikkumiseen enemmän. Manduca oli nyt vähän turhaan mukana, sillä Hugo viihtyi todella hyvin rattaissa. Joko hereillä istuen tai nukkuen. Lisäksi hän oli sylissä, mutta sylitteliöitä oli sen verran, ettei hän ollut koko ajan minun sylissä.
Imetyskin sujui milloin missä, ja vaikka hälinää oli niin Hugo ei kiinnittänyt siihen niin paljon huomiota kuin odotin. Ehkä se kun koko päivän oli niin kova hälinä ympärillä, niin siihen tavallaan tottui. Messuilla oli imetysnurkkaus, mutten käynyt siellä kertaakaan, vaan etsin aina jonkin suhteellisen rauhallisen paikan jonne leiriytyä. Messuilu vauvan kanssa siis sujui niin hyvin, että olisin koska vaan valmis lähtemään uudestaan. 
En lähtenyt etsimään messuilta mitään erikoista. Minulla oli ylhäällä tietyt paikat, joissa ehdottomasti halusin käydä ja jokaisessa pyörähdinkin. Papulta tarttui mukaan Hugolle mustat polvipaikkaleggarit, hipelöin niitä kyllä myös omassa koossa, mutta jätin kuitenkin ostamatta. Gugguulta kuolasin yhtä paitaa (kuva alempana) mutta jätin ostamatta ja nyt jälkeenpäin harmittaa kyllä etten sitä ottanut, höh. Ainulta hain nokkamukin ja muille lapsille hain ihanat pelletikkarit, tytöille huulirasvat, Matias sai legoja ja Aino pehmolelun. Ostokset siis jäivät pieniksi.

Löysin itselleni myös jotakin, nimittäin Light boxin. Aikoinaan päätin ettei sitä meille tulisi, sillä lapset kuitenkin repisivät kirjaimet pois. Ihastuin valoon kuitenkin niin paljon, että se oli vain pakko saada. Messuilla sen ostamiseen tuli loistava tilaisuus, joten se sitten tarttui mukaani. Ja kyllä lapset ovat koko ajan liikuttelemassa kirjaimia, mutta päätin säilyttää sitä meidän makuuhuoneessa, jossa se on turvassa pieniltä käsiltä.

Messuilla oli toinen toistansa ihanempia näytteilleasettajia ja niin paljon kauniita vaatteita ja tavaroita. Olisi tehnyt mieli ostaa ne ihan kaikki. Tässä muutamia herkkupaloja.

Tykkäsin kyllä todella tämän vuoden lapsimessuista. Vajaa kuusi tuntia hujahti todella nopeasti ja siinä ajassa kiersin kaikki messut läpi. Eniten aikaa vietin lapsimessujen puolella ja sen alueen kiersin kahdesti. Harmi kun asutaan näin kaukana, sillä olisin ilman muuta mennyt useampana päivänä.
Messuilla parasta oli myös tavata muita bloggaajia. On kiva päästä tapaamaan heitä livenä kun on jo pitkän aikaa seurannut heidän blogejaan. Osan kanssa oltiin tavattu jo aiemminkin, mutta muutaman kanssa tavattiin ensi kertaa kasvotusten. Ihan mahtava oli nähdä teitä.

Jos et ole vielä käynyt lapsimessuilla, niin voin kyllä lämpimästi suositella. Pienen vauvan kanssa messuilu sujui meillä ainakin hyvin kun liikkeelle lähti rennolla asenteella. Vauvan nukkuessa pystyi rauhassa katsomaan juuri ne näytteilleasettajat jotka halusi ja hereillä ollessa katseltavaa riitti niin äidillä kuin vauvallakin. Vaippa vaihtui muuten kätevästi myös rattaissa, hih. Tänään vielä kerkeää käymään messuilla, joten kaikki lähellä asuvat kipin kapin messuilemaan ja viettämään kiva päivä.

Junamatka kotio sujui Hugon kanssa myös todella hyvin. Alkuun meinasi tulla itku, mutta pian matka muuttui iloksi. Varsinkin kun lipuntarkastaja antoi pienelle matkustajalle vielä ihka oman junalipun. Sitä jaksettiin tutkia pitkä tovi. Myös automatka kotiin sujui leppoisasti ja kotio saapuikin kaksi hyvin väsynyttä messuilijaa. 

Kävitkö sinä lapsimessuilla? Tarttuiko jotakin mukaan?

Kommentit (32)

Minkä merkin kamppeita nuo oranssit pipot on? Söpöjä!

Kiva messupäivä teillä ollut! 🙂 Ava sai synttärilahjaksi tuon lightboxin, se on kyllä ihana! Mä ostin messuilta siihen ne pastellikirjaimet niin se on vieläkin ihanempi! 😀

Oli kyllä tosi kiva. 🙂
Olis pitäny itekin ostaa ne vielä lisäks. No saa niitä onneks tilattua. 🙂

Kivalta kuulostaa ja kiva myös tietää että vauvankin kanssa voi selvitä hyvin siellä ihmisvilinässä! Täytyy katsoa jos ensi vuonna pääsisi itsekin lähtemään, paljon olisi kaikkea ihanaa ihmeteltävää 🙂

Oli kyllä oikein kivaa ja Hugon kanssa sujui kyllä niin mahdottoman hyvin.♡♡
Ilman muuta ensi vuonna messuilemaan. 🙂

Oi ostit tuon ihanan Light boxin! Minäkin sitä ihastelin, mutten ostanut, kun ei ole sille paikkaa.

Näin sinut pressitilassa vilaukselta, mutten kehdannut tulla moikkaamaan, kun juttelit juuri jonkun muun kanssa. Ehkä ensi messuilla rohkaistun ja vedän hihasta:D

Se on kyllä ihana, pakko oli se kotiuttaa. 🙂
No höh, olisit tullut vaan nykimään hihasta, olisi ollut kiva vaihtaa muutama sana. 🙂

Oli kyllä mahtavat messut!!! Kiitos vaan vielä lipusta! Se ihmismäärä oli kyllä valtava!! Mäkin rupesin haaveielmaan jo siitä, että pääsis kahtena päivänä messuille, ainakin näin ekalla kerralla meni paljon aikaa vaan sellaiseen haahuiluun:)

Oli kyllä niin kivat messut ja kiva kun pääsit messuilemaan. 🙂 Kyllä siinä aina alkuun menee se aika siihen kun miettii että missä järkestyksessä alkaa paikkoja kiertelemään. 🙂 Ja kyllä parhaiten saa kaiken messuista irti, kun menisi useampana päivänä.

Ensi kerralla viivytte yötä Helsingissä ja tulette messuille jo perjantaiaamuna. Paljon rauhallisempaa ? Eipä törmätty! Minä olin messuilla jokaisena päivä jonkinlaisella kokoonpanolla ja vasta sunnuntaina pääsin oikeastaan tekemään blogijuttuja kahdestaan tytön kanssa. Onneksi perjantaina ja lauantaina oli katsottu tärpit ?

No niin kyllä pitäis tehdä. 🙂 Ja varmasti ollut perjantaina niin paljon rauhallisempaa, lauantaina oli ihan järkysti porukkaa.
Harmi kun ei törmätty, olisi ollut ihana nähdä. 🙂 Ihana juttu kun oot päässyt joka päivä käymään, sillain niistä saa kaiken irti.

Oli kyllä kiva treffata! <3<3 Itse tein myös ihania vaatelöytöjä pojille ja yhdet leggarit itselleni tarttui myös matkaan..! Hihii..

Niin oli.♥
Tuolta kyllä teki niin ihania löytöjä. 🙂 Mua kyllä vähän harmitti jättää ne paput sinne omassa koossa, mutta ehkä joskus ne vielä löytyy mun kaapista. 🙂

Joskus oli kiva päästä messuttelemaan =)) Ihania kuvia

Kiitos.♥
Ilman muuta kannattaa joskus mennä, nähtävää on paljon. 🙂

Voi kun ei törmätty, oli hirveästi porukkaa. 😮 😀 Mutta oli kyllä onnistuneet ja kivat messut!:) Mun oli pakko muuten laittaa tuo valotaulu tänään tilaukseen, niin kiva kyllä!:)

Oli kyllä harmi, siellä ihmismäärässä on ihan tuuria törmätä tuttuihin. Mutta messut oli kyllä oikein kivat ja onnistuneet. 🙂
Oi, tuo on kyllä niin kiva. 🙂

Ihan huippu kivat messut oli ja kiitos ihana seurasta ♡

Niin oli ja kiitos itsellesi.♥

Me käytiin kans perjantaina. Pitäis näpytellä tekstiä siitä kunhan reissusta kotiudutaan. Löysin kerrankin itselleni jotain enkä vaan Onnille 😉

LAPSEKKAANA

Monesti sitä ostaa vaan lapsille. Mä onneksi löysin itselleni tuon Light Boxin. 🙂

Oi, oli varmasti superkivaa ♡♡ ens vuonna kyllä pitää "satsata" ja lähtee itekki messuilemaan 🙂

Oli kyllä ja ilman muuta lähdet ens vuonna messuille. On siellä niin paljon nähtävää. 🙂

Oli kyllä niin ihana nähdä ja vaihtaa muutama sana! Ehdottomasti minulle yksi kohokohta messuilla. Onneksi näit meidät juna-asemalla ja kiitos kun tulit moikkaamaan. <3

Kivoja löytöjä olet tehnyt!
Messuilla on aina niin paljon kaikkea, ettei ihan kaikkea ehdi edes näkemään. Noista sinunkin kuvista löysin montakin juttua, joita en muista itse nähneeni. 🙂

Oli kyllä mahtava tuuri, että osuimme samaan junaan.♥ Pakko oli heti hyökätä jutulle ja ooneksi tulin, sillä messuilla oli niin järkky määrä porukkaa, että olisi ihan tuuri törmätä tuttuihin.

Aina jää jotain näkemättä, siksi olis kiva käydä parina päivänä. 🙂 Harmi vaan että matka on näin pitkä.

Kivan kuuloiset messut!:)

Mie täällä olen kateellisena lukenut toisten messukokemuksia (ja katsonut kuvia ostoksista): ensi vuonna kyllä vihdoin raahaan ainakin itseni ja yhden lapsen paikalle, kun kerta luppoaikaa pitäisi silloin olla!

Oli kyllä kivat messut. 🙂
Ilman muuta silloin messuilemaan. Olen nyt kahtena vuonna ollut ja pakko päästä myös ensi vuonna. 🙂

Kuulostaa niin kivalta! Ensi vuonna on kyllä päästävä tuonne! Ja mitä kaikkea ihanaa siellä onkaan…kyllä taitaisi tyhjentyä tili äkkiä. 😀 Nyt on pakko kysyä, että mikä tuo Light Box on? Ei ole itselle vielä ainakaan tuttu. 🙂

Sellainen kuin Poutapukimo myy näitä pipoja. 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Terhi

Terhi

Blogia kirjoittaa kahdeksan lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Lapset syntyneet 2005, 2009, 2010, 2013, 2015, 2018, 2020 ja 2022.

Tervetuloa mukaan!

Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla
aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

X