Yleinen 13.10.2016
TEKSTI Terhi

Kotiäiti on lusmu?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu


”Tiekkö se on kotona kaiket päivät ja löhöö vaan sohvalla, vähänkö sillä on helppoo. Mieti nyt, voi kattoo leffoja, lukea kirjoja, surffailla netissä, vaikka koko päivän. Ja mieti kuinka hienoa on, kun ei oo mitään aikatauluja. Onhan se elämä helppoa kun voi vaan olla. Tuskin saa enää koskaan töitäkään mistään kun on noin laiskaks ruvennu”

Kotiäiti istuu päivät sohvalla katsoen televisiota samalla kun lapsi/lapset leikkivät keskenään. Äiti lämmittää nopeasti ruokaa ja syömisen jälkeen lapsi päiväunille ja ah, jälleen omaa aikaa joka vietetään joko nenä kiinni tietokoneessa, tabletissa tai puhelimessa uusimpia lastenvaateuutuuksia ostellessa. Samalla voi herkutella suklaalla ja kupilla kuumaa kahvia/teetä. Halutessa voi maata sohvalla ja katsella hyvää elokuvaa. Päivät ovat leppoisia ja omaa aikaa on rutkasti. Kaikki asiat voi tehdä juuri silloin kun itsestä tuntuu hyvälle ja kotikin pysyy siinä sivussa jotenkin siistinä. Joillakin saattaa olla käsitys, että kotiäidit vain ovat, eivätkä tee mitään järkevää päivän aikana. Heistä kotiäiti on lusmu. Olen kyllä tästä eri mieltä.

Todellisuus on kuitenkin jotakin ihan muuta. Aamupalan äiti nappaa lennossa melkein joka aamu, aamut kuluvat peittoja lattialta ja sohvalta keräillessä, sänkyjä pedatessa,  pyykkiä laittaessa ja tietysti kaksi kotona olevaa pientä tahtoo olla ihan kaikessa mukana. Sitä mukaa kun äiti täyttää esimerkiksi pyykkitelinettä, tyhjää taapero sitä hymy huulilla. Pian ollaan ruuan laitossa, luetaan kirjoja ja leikitään ja ehkä siivotaankin kun odotellaan ruuan valmistumista. Tai jos ruoka on valmiina jää aikaa esimerkiksi siivoamiselle enemmän tai ruuan ollessa uunissa mennään ulos. Vaikka siivoisin koko päivän, näyttää hetkessä siltä kuin en olisi tehnyt mitään. Yhden huoneen kun saa siistiksi on aloitettava uudestaan toisesta. En siis ihmettele kun mies tulee töistä ja hän näkee minut sohvalla istumassa, ensimmäistä kertaa päivässä, ja hän katsoo minua sillä ilmeellä kuin en olisi tehnyt mitään. Sanotaanko niin, että nuo viisi ovat aika tehokkaita vaihtamaan leikkiä lennosta toiseen. Ja en koko päivääni halua kuluttaa leluja keräillen, vaan olla lasten kanssa, unohtamatta niitä omia hengähdystaukoja.

Yleensä kun saan pienimmän päiväunille, keitän itselleni sen kupin teetä, jonka juominen jää usein kesken. Saatetaan laittaa televisiosta jokin ohjelma ja katsotaan sitä hetki Ainon kanssa. Silloin hän rauhoittuu hetkeksi ja näin päivä jatkuu paremmissa merkeissä. Tai sitten luetaan kirjoja, piirretään tai väritetään. Se on aikaa, jolloin voin keskittyä vain toiseen lapsista ja se aika on Ainolle ja minulle hyvin tärkeää. Eniten hän tahtoo käpertyä kainalooni ja olla ihan lähellä. Päiväunien aikana minulla on kuitenkin myös mahdollisuus hieman somettaa, jos oikein hyvä tuuri käy ja Ainokin nukkuu, mitä tapahtuu todella harvoin. Silloin voin jopa avata bloggerin ja kirjoittaa. Päikkäriaika on varmaan jokaisen kotiäidin yksi odotetuimmista tauoista. Se voi olla hetki kun saa juoda sen kupposen teetä/kahvia kokonaan ja kuumana, eikä kukaan sotke, huuda, roiku vaatteissa ja se on hetki kun saa mennä ihan yksin vessaan, hah. Jos Ainolla on hyvä leikki menossa, voin hyvällä omallatunnolla pitää itsekin tauon ja lukea lehteä tai olla tietokoneella.

Kotona riittää hommaa ihan joka päivä. On siivoamista, ruuanlaittoa, kerhoa, puistoilua, ystäviä, pyykinlaittoa paikoilleen, ripustamista ja pesemistä. Näin isolla porukalla pyykkiä tulee niin paljon, että sitä saa pestä joka päivä sen kaksi koneellista. Siltikään pyykkikorin pohja ei näy. Koko aikaa ei tietenkään voi käyttää siivoamiseen, sillä olen kotona lapsia varten. Heidän kanssa pitää puuhaastella ja kehitellä ohjelmaa.  Hugo nauttii eniten siitä kun saa leikin lomassa kiivetä syliin, tai kun makoilen lattialla ja hän saa ryömiä ylitseni. Ja varsinkin nyt syli vaikuttaa olevan se paikka jossa halutaan olla melki koko ajan. Tai sitten roikutaan housunpuntissa ja itketään. Aino tykkää puolestaan koti- ja prinsessaleikeistä ja niissä ollaan mukana.

Inhottavaa että yllättävän monella on käsitys, että kotona vain lusmuillaan ja vältetään töihin menemistä. Voin sanoa, että kyllä tämäkin ihan työstä käy ja työaikakin on pitkä. Mutta kun tästä nauttii, niin kotiäitiys on oikein kivaa. Kyllä voin sanoa että välillä puuduttaa ainaiset pyykkivuoret, lelujen keräämiset, ruuanlaitto jne. mutta silti se että näen lasteni kasvavan ja saan olla heidän arjessaan mukana paikkaa tuon. Koululaisistakin on kiva tulla kotiin kun äiti on auttamassa läksyjen kanssa. Itse en ainakaan voisi kuluttaa päiviä niin, että maataan sohvalla ja katsotaan elokuvaa toisen perään. Eihän se olisi kenellekkään hyväksi.

Joskus kotona oleminen uuvuttaa. Samat asiat toistuvat päivästä toiseen ja aikuinen seura todella kelpaisi. Pidän silmät auki koko ajan, jos löytäisin työn jota tehdä kotiäitiyden ohella. Joko iltaisin tai näin kotona ollessa päivisin. Nyt tämä blogi on yksi henkireikäni. Paikka josta löytää vertaistukea ja jonne kirjoittaa pohdintoja sekä haaveita. Paikka josta olen löytänyt ystäviksi aivan mielettömiä tyyppejä. Illat ja alkuyö kuluukin tiiviisti blogin parissa, sillä postauksien kirjoittaminen vie paljon aikaa, sillä näitä ei tule tehtyä lasten hereillä ollessa, paitsi joskus.
Toistaiseksi olen vielä(kin) kotiäiti ja en häpeile sitä mitenkään. Koen olevani ihan yhtä hyvä kuin työssä käyvä äiti.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (43)

Itselläni ei vielä lapsia ole, mutta serkkukatraksen vanhimpana on pieni käsitys siitä, millainen se meininki siellä kotona on useamman lapsen kanssa ja joo ei tosiaan hirveen montaa kertaa päivässä ehdi alas istua 😀 Ehkä eri juttu sitten, jos on vain yksi lapsi, joka on vaikkapa alle puoli vuotias ja ns. helppo lapsi niin sillon se saattaa vielä olla vähän rennompaa, mutta kyllä se yksi lapsikin isompana tarvitsee puuhaa ja seuraa ja oikeastaan vaatii vielä äidiltä seuran kannalta ehkä enemmänkin, kun ei ole niitä sisaruksia leikittämässä, jolloin se pyykkääminen ja ruuanlaitto voi olla jopa mahdotonta, jos toinen ei yhtään viihdy yksin, mutta toisaalta ei osaa vielä auttaakaan niissä askareissa.




0
1 vastaus

Kirjotin just vasta samasta aiheesta. Musta on huvittavaa, että kotiäiti on lusmu,mutta päiväkodissa annetaan laadukasta varhaiskasvatusta. 😀 Mihin unohtu se, että kotiäiti tekee sen kaiken itse kotona + kaikki muut kotityöt. Ei mulle ainakaa lasten kotihoito tarkota sitä, että ne kattoo vaa tyylii tabia päivät. 😀




0
1 vastaus

Ai kirjoitit? Pitääkin mennä lukemaan. 🙂
No näin juuri ja meilläkään ei todellakaan olla päivät nenät kiinni ruudussa..täällähän hyppis kaikki seinille jos niin olis. 😀




0
1 vastaus

Kotiäitinä olo on rankinta työtä..missä muualla koetellaan kokoa ajan niin fyysisesti kuin henkisestikin ihmistä..lähtisin töihin heti jos olis työpaikka..Olis lomaa kotonaoloon verrattuna.




0
1 vastaus

Juu ei tämä mitään helppoa hommaa ole. 🙂 Monella vain on sellainen käsitys, että kotiäitiys on vain olemista.




0
1 vastaus

Olipa huippu kirjoitus. Onneksi joskus on niitä hetkiä, kun, itsekin viiden lapsen äitinä, mietin, että on tämä mukavaa istuskella syysauringosta nauttien kahvikuppi kädessä, kun nuorimmainen nukkuu ja lapset leikkivät sovussa, kahden vanhimman ollessa koulussa ja eskarissa..silloin mietin miten kotiäitiys on rentoa.. usein tämän kuplan puhkaisee alkanut riita, nuorimmaisen herääminen jne… unohtamatta sitä mitä kaikkea tätä hetkeä ennen olen tehnyt, mutta onneksi on niitä ihania hetkiä mukana enkä kyllä vaihtaisi osia työssäkäyvän kanssa. tämä sopii minulle. Mukavia kotiäitipäiviä sinulle 🙂




0
1 vastaus

Kiitos. 🙂
Hehee, kuulostaa tutulta tuon kuplan puhkeaminen juuri sillä hetkellä, kun koittaa juoda sen kupin lämmintä. 🙂 Mutta kyllä tähän mahtuu niin paljon upeita hetkiä ja en niitä myöskään vaihtaisi pois. Mukavia kotipäiviä myös sinne. 🙂




0
1 vastaus

Mulla suurperhe,7 lasta.joka aamu herään klo 7,lapset 7.30 ja nautin aamukahvin,illalla valvon tunnin tai kaksi pidempään kuin lapset,omaa aikaakin pitää olla!




0
1 vastaus

Kyllä se oma aika on tärkeää. 🙂 Minulla sitä on kun lenkkeilen koiran kanssa tai illalla lasten mentyä nukkumaan. Silloin kukunkin pitkälle yöhön.




0
1 vastaus

Kotiäiti ei todellakaan ole lusmu! Sehän on työtä 24/7!
Muistan kun meidän neiti oli vauva, jo silloin tuli ensimmäiset kyselyt "et kai sä aio loppuelämääs kotona olla?!". Välillä olis tehny mieli vastata, että mitäs jos aionkin!!!
No en oikeasti aio, mutta välillä kismitti kun (yleensä ne lapsettomat) tivasivat koska palaan töihin.
Voit vaan arvata kuinka paljon sitä nyt kysellään kun lapsi on jo päiväkodissa, mutta minulle ei ole vielä löytynyt töitä. Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että makaan päivät sohvalla ja lopulta pääni hajoaa kun en tee mitään. Ei se vaan mene niin. 😀 Nämä ovat asioita joita kaikki eivät ihan ymmärrä.




0
1 vastaus

Tätä mieltä minäkin olen. Työpäivä ei kestä normi kahdeksaa tuntia..
Hirveän monella on hieman vääristynyt käsitys kotiäitiydestä. Siellä ne vaan lipittää kahvia, viettää päivät ostoksilla jne. Meidän perheessä se on ainakin jotain ihan muuta. 😀
Voi ei, ei ole kyllä ollenkaan reilua. Ja kuka oikeasti edes jaksaisi olla päivästä toiseen tekemättä mitään järkevää?




0
1 vastaus

Hyvä kirjoitus! 🙂 ja tää tuntuu olevan niin ikuisuus aihe 😀 itse olen päiväkodissa töissä ja nyt ollut äitiyslomalla /hoitovapaalla ja voin rehellisesti sanoa, että ei ole kotiäitinä oleminen lusmuilua 😀 kotona teet kaiken itse kun taas töissä on työkaverit kenen kanssa hommat jaetaan ja siellä on kahvitauot ja vessassakin saa käydä yksin 😀 ei pitäisi arvostella kotiäitinä oloa ennenkuin on itse ollut siinä asemassa 🙂 mutta vaikka hommaa on kotona paljon, nautin niin siitä että saa olla just omien lasten kanssa <3 -Minna




0
1 vastaus

Minna N: Täällä ainakin tykkään että lapsilla on sitä tekemistä päivissä. Taikahiekalla muotoilua, värittämistä, piirtämistä, vesiväreillä maalaamista, ruuanlaitossa auttamista, ulkoilua, lukemista, arkartelua yms. mitä nyt milloinkin keksitään. 🙂 Ja se kun lapsi istuu kainalossa ja luetaan yhdessä kirjaa on yksi parhaimpia hetkiä. 🙂




0
1 vastaus

Kiitos Minna.♥
Tämä aihe on varmasti aina pinnalla. Kotona todella tekee kaiken yksin päivisin ja välillä muutenkin. Mutta kyllä mä silti tykkään vaikka hommaa piisaakin ja samalla nään lasten kasvavan ja oppivan uutta. Ihanaa, että sielläkin nautitaan.♥




0
1 vastaus

Täällä toinen Minna samasta työstä ja myöskin nyt kotona. 😀 Kun on ollut sekä pk:ssa toisten lapsia hoitamassa, että kotona, että töissä ja samalla äiti, niin nostan kyllä hattua ihan kaikille äideille, hommaa riittää aina! Varsinkin, jos äitiyden haluaa hoitaa kunnolla ja tarjota lapsilleen läsnäoloa ja mielekästä tekemistä arjen puuhien lisäksi.




0
1 vastaus

Jep! Juuri näin! Voin kyllä paljastaa, että näin luulin asiat olevan ennen kuin minusta tuli äiti. Nyt tiedän paremmin. Kotiäitiys on rankkaa eikä mitään lusmuilua. <3 Ja hei, kaikista parastahan olisi että jos muuttaisit nimikkeeksi "perhepäivähoitaja" niin sinulla saattaisi olisi jopa vähemmän huolehdittavia lapsia kuin sinulla nyt on eikä sitä väheksyttäisi yhtään. Koska lastenhoitajathan tekevät arvokasta työtä. Ihanaa torstaita sinulle <3




0
1 vastaus

Kyllä se taitaa olla niin, että se pitää itse kokea ensin, että tietää mitä se todella on. 😀
Ja tuo on kyllä ihan totta. 😀
Kiitos ihana ja sitä samaa sinne.♥




0
1 vastaus

Kotiäitiys on tasapainoilua arjen keskellä. Varmaan ihanteena on äiti, joka ulkoilee lasten kanssa kahdesti päivässä, käy kerhossa, muskarissa ja mammatreffeillä, hoitaa pyykit, tiskit ja kaiken muun siivouksen, laittaa kotiruokaa tuoreista raaka-aineista ja siinä sivussa itse myös kaikki vauvan ruoat, imettää lapsentahtisesti sekä leikkii, askartelee ja on lapsille läsnä. Kaiken tuon suorittaminen joka päivä käy kyllä raskaaksi. Itse koen olevani riittävän hyvä äiti, vaikka nuo eivät kaikki joka päivä toteudukaan. Nautin nyt kotiäitiydestä ja tiedostan, että ei se työssäkäyntikään helppoa ole. Pyykit, tiskit ja ruoanlaitto täytyy edelleenkin hoitaa sekä lasten kanssa oleminen, mutta tunteja vain on arkipäivinä huomattavasti vähemmän.




0
1 vastaus

Sitä se juuri on. 🙂 Jokaisella kotona olevalla vanhemmalla on varmasti se omanlainen rytmi ja tekemiset arkeen. Meillä ei esimerkiksi ole käyty muskarissa sen hassun ajankohdan vuoksi.
Ihanaa että siellä on nautttu kotiäitiydestä.♥
Ja juu ei se työssäkäyntikään helppoa ole.




0
1 vastaus

Mailma ei näy muuttuvan, Olen mummo joka osuin tänne nuorten kotiäitien keskusteluun. Olin aikanaan kotiäiti 43v sitten. Valinta oli minun ja lastemme isän. Meillä oli varmaan rahaa vähemmän mutta tämä ratkaisu sopi meille. Esim. entinen työkaveri sanoi miten jaksat olla vain kotona? Meillä oli kolme alle neljävuotiasta lasta, en todellakaan vain "ollut". Kotiäiti ei kelvannut virallisiin papereihin, olin ROUVA. Olen ollut kiitollinen että sain olla kotona hoitamassa lapsiamme. Myöhemmin kouluttauduin uuteen ammattiin ja tein ihan pitkän uran. Kaikki kotiäidit ja ansioäidit olkaa ylpeitä lapsistanne ja perheestänne.




0
1 vastaus

Kiitos tästä kommentista. 🙂
Näköjään asiat eivät muutu. Ihanaa että siellä on kuitenkin rohkeasti tehty niin mikä oli omalle perheelle paras ratkaisu.♥ Kyllä tässä kerkiää vielä töitä tekemään tämän kotiäitiyden jälkeenkin. 🙂




0
1 vastaus

Mitäs me lusmut? Eikun siis mitä se kotiäidin lusmuilu oikeasti edes on? Multa ainakin jää aterioita välistä ja sohvaa näkee yleensä vasta lasten käytyä nukkumaan ja silloinkin olisi vielä ihan liian monta tehtävää tekemättä. Oikeasti kotiäitihän on vain lyhennelmä henkilölle, joka on samaan aikaan lastenhoitaja, siivoojaa, kokki jne.




0
1 vastaus

No mitäs me. 😀
Näinpä juuri, ei sitä paljoa kerkeä sohvala kökkimään ja todellakin niitä ruokia jää välistä, siksi suklaa.♥ Ja kotiäiti/isä on kyllä ihan juuri noista lyhennelmä. 😀




0
1 vastaus

Itse olen törmännyt tuohon ajatukseen kerran yatäväni taholta ja minua ärsytti todella ja ajatus tuntui oman työni vähättelemiseltä. Sittemmin ystäväni on tainnut muuttaa käsitystään. Usen onneksi kuulee myös arvostavia kommentteja. Ja vaikka työlästä niin onneksi myös oikein kivaa työtä tämä tosiaan on ja lapset ovat kaiken tämän vaivan arvoisia. Terv. viiden äiti ♡




0
1 vastaus

Tuntuu kyllä ikävältä, kun kotiäitiyttä vähätellään. Monella käsitys onneksi muuttuu kun tulee itse äidiksi. 🙂 Mutta niin kuin sanoit, niin onneksi välillä tulee niitä arvostaviakin kommetteja, vaikka harvemmin. Silloin ne kyllä tuntuu todella kivalta. 🙂
Kyllä se kun nälkee omien lasten kasvavan ja saa viettää aikaa heidän kanssa on paras mahdollinen palkka tästä työstä.♥




0
1 vastaus

Oli kyllä todella hyvä teksti!! <3 Ihmiset ajattelevat juurikin noin, mutta se todellisuus on todellakin ihan toista. En itsekään muista kuinka monta kertaa olen syönyt lämpimän ruuan, kun lapset olivat pieniä. Lennossa otin jonkun leipäpalan ja yritin seuraavaan hetkeen asti, kun taas nälkä kurni.
Kyllä on niin ihanaa nähdä se lasten kasvaminen ja antaa aikaa heille. <3 Sitä paitsi kodin ulkopuolella ehtii käydä töissä myöhemminkin. Lapset ovat niin pienen hetken pieniä.
Mä olin yhden pienen pätkän töissä, kun mieheni oli vuorotteluvapaalla. Silloin hän huomasi mitä se kotona oleminen on. Eihän koskaan ole vähätellytkään hommaani, mutta silloin hän sanoi, että kyllä töissä pääsee helpommalla ja että jokaisen vanhemman pitäisi tämä testata kerran elämässään. Ihan varmasti on opin paikka sekin. Ei ole niitä kahvi- eikä ruokataukoja. Arki on aikataulutettu heti siitä lähtien, kun joku lapsista aloittaa kerhon tai muun. Silloin on oltava ajoissa paikalla.
Kiitos Terhi tästä tekstistä!! <3




0
1 vastaus

Kiitos.♥
Todellisuus on kyllä ihan eri. Täälläkin oma syöminen usein jää juuri noihin nappaan äkkiä leipää lennossa tai pikaseen pari riviä suklaata. Kerran päivässä saa juuri ja juuri syötyä sen lämpöisen aterian ja sekin kerkeää välillä jäähtymään. 🙂 Saa lapsille ruuat nenän eteen ja laittaa itselle, istuu ruokapöytään niin joku huutaa jo lisää tai kaataa maitomukin yms.
Parasta on tosiaan nähdä lasten kasvavan ja viettää aikaa heidän kanssaan. Paljon olisin jo menettänyt jos olisin Hugon joutunut viedä jo hoitoon. Aikoinaan muistan kun esikoisen hoitotäti kertoi ylpeänä kuinka tyttö oppi sitä ja tätä ja minä missasin ne..Nyt olen itse päässyt näkemään kaikki ja se on paras palkka tästä työstä.♥
Hih, meillä mies ei tahtoisi missään nimessä jäädä koti-isäksi, vaan menee ennemmin työpaikalle. 🙂 Mutta eihän tämä kaikille sovikkaan. 🙂




0
1 vastaus

Oon niin samaa mieltä ja tuttu tunne! Lisäksi tämä kotiäidin palkka ei ole päätä huimaava;D




0
1 vastaus

Joo se on kyllä aika onneton, mutta en valita. Ihanaa kun edes tän verran tuetaan kotiäitiyttä. 🙂




0
1 vastaus

Silloin, kun kotona on vaikeita hetkiä (esim. vauva ja taapero huutavat samaan aikaan), toivon välillä, että olisin töissä, koska siellä sentään on taukoja! Ehdotinkin jo tosissaan miehelle, että mitäs jos olisi välillä kotona tyttöjen kanssa ja minä menisin töihin… Luulen, että moni mies ihan oikeasti "pakenee" lapsiperhearkea esim. tekemällä ylitöitä. Meidän ukkeli ei onneksi niin paljon töistä tykkää, että ylitöihin jäisi muuta kuin pakon vaatiessa. 😀 Mutta kyllä se töissäolo tähän härdelliin verrattuna tuntuisi melkein lomalta. Eräs ex-työkaveri kun alkoi voida psyykkisesti huonosti, meni töihin hermolomalle ja mies jäo kotiin lasten kanssa. Että näin. Onhan töissäkin toki joskus rankkaa ja kotona välillä mukavan iisiä, mutta todellisuus harvemmin on sitä.




0
1 vastaus

Kuulostaa hyvinkin tutulta nuo hetket. Silloin sitä käy mielessä ajatus, että olisimpa töissä. 😀 Välillä noita hetkiä mahtuu päivään useampikin, mutta silti en vaihtaisi tätä nyt mihinkään. 🙂
Meillä mies ainakin sanonut, että käy ennemmin töissä kuin jäisi koti-isäksi. Ei tämä kaikille vain sovi. 🙂




0
1 vastaus

Se, joka sanoo että kotiäiti lusmuilee vaan kotona, niin tervetuloa tänne muutaman päivän teholomalle, jos se mieli siitä muuttuisi. Vauva ja taapero pitävät tämän äidin sen verta kiireisenä että illalla petiin kaatuu uupunut äiti. Paitsi että sitten alkaa yövuoro vauvan kanssa. Silti päivääkään en pois vaihtaisi ja töihin olen ilmoittanut etten ole vielä vuosiin palaamassa. Se kun lapsi oppii uuden sanan, taidon, hymyilee, itkee, uhmailee, silittää äitiä poskesta, niin minä olen paikalle näkemässä, ei hoitotäti❤️! Vaikka kyllä välillä on niitä päiviä, kun tekee mieli sanoa miehelle että hoida sinä nämä ja minä lähden töihin. T: Elina




0
1 vastaus

Joo ei sitä toinen voi tietää millainen meno toisen kotona on. 🙂 Kyllä nämä pienet vanhemman kiireisenä pitää.
Tästä minäkin iloitsen eniten kun saan nähdä lasten oppivan uusia taitoja.❤ Se paras palkinto tässä.
Kyllä täälläkin joskus on sellaisia päiviä, että tekis mieli mennä töihin..mutta en kyllä vaihtaisi tätä mihinkään. 🙂




0
1 vastaus

Olen ehdottanut, että mies jäisi kotiin lasten kanssa ja minä menisin töihin, ainakaan vielä ei siihen ole suostunut vaikka tämä kotiäitinä olo on niin "helppoa" 😀 juurikin se kun olet siivonnut koko päivän ja tehnyt vaikka mitä eikä sitä edes huomaa, istahdat sohvalle, mies tulee kotiin ja olettaa, että olen vaan istunut siinä koko päivän 😀 😀 mikä siinä onkin niin vetovoimaista kun saat yhden huoneen siistiksi niin kaikki ovat hetken päästä siellä leikkimässä kun aloitat toista huonetta..




0
1 vastaus

Hehee, mikähän siinä ettei suostu. 😀
Joo tää on vakio. 🙂 Musta välillä tuntuu että nuo seuraavat perässäni ripotellen leluja lattialle. 😀 Illat on se hetki kun talossa on siistiä ja siivoamisen jälkikin näkyy.




0
1 vastaus

Kyllä sitä kotona tekemistä ja puuhaa riittää aamusta iltaan (välillä illasta aamuunkin) ja paljon jää tekemättä. Silti kotiäitinä olemisessa on se oma rentous ja vapaus. Imuroinnin voi aina siirtää seuraavaan päivään, ulkoilun sisäpuuhailuun ja ruoaksi joskus laittaa ranskiksia ja kalapuikkoja jos oikein laiskottaa. Aivan ainutlaatuista aikaa elämästä. ♥ Onneksi itsekin saan nauttia siitä vielä puolet viikoista. 🙂 Ihanaa, kun ei ole koko ajan kiire niin kuin työnpäivinä. Siellä ne pyykit, villakoirat, ruoalaitot ja kaupassa käymiset odottaa työpäivän jälkeenkin. Kotiäitiys on toisinaan hurjan raskasta, mutta samalla äärettömän palkitsevaa. ♥




0
1 vastaus

Tekemistä kyllä piisaa riittämiin. 🙂
Kyllähän noita tekemisiä voi paljon muokata ja siivota silloin kun haluaa..se on iso plussa tässä.
Meillä on tietty rytmi jolla mennään päivät niin pysyy jokin järki tässä hommassa. Muuten tuntuu ettei saa mitään aikaseks.:)
Kotiäitiys kyllä palkitsee.❤ Ihana nähdä lasten kasvavan ja kehittyvän. Paras palkka koko hommasta. 🙂




0
1 vastaus

Todellakin on ohjelmaa aamusta iltaan lasten kanssa kotona. Onneksi nuorin ei ihan kauheasti ole valvottanut öitä. Enää kun ei onnistu itseltä päiväunet, kun vanhin lapsistakaan ei nuku. Eli päivässä ei ole edes sitä pientä hiljaista hetkeä, että kaikki nukkuisivat samaan aikaan. Sitten sitä tulee mentyä itse iltaisin turhan myöhään nukkumaan, kun se on niin ihanaa saada omaa aikaa ja onhan sitä iltaisinkin vielä hommia, enemmän kuin jaksaa/viitsii edes tehdä. Mutta rimaa laskien, pitää muistaa myös nauttia lasten kanssa. Vielä kun mies tajuaisi, ettei kotona varmasti sen helpompaa ole kuin töissä. Mies aina sanoo, vaikkakin vähän hymyillen yleensä, että kun minä saan olla kotona. Eihän kotona olo ole rankkaa töihin verrattuna, hmm… Yövalvomiset ovat olleet aina selkiö, että minä hoidan, koska minun ei tarvitse aamulla lähteä töihin. Onneksi tosiaan nuorin ei ole juurikaan valvottanut.




0
1 vastaus

Onneksi siellä yöt rauhalliset. Meilläkin helpotti kummasti kun pienin alkoi nukkua kokonaisia öitä ja enää ei heräile kun aamulla siinä viiden-kuuden välillä. Päiväunia (äiti) ei oo täällä nukuttu ikuisuuksiin. Sen verran aikaisin nuo isommat lakanneet niitä nukkumasta.

Täällä sama, että pitäisi mennä ajoissa nukkumaan. Yleensä se oma aika illalla menee niin siivillä, että yhdessä hujauksessa kello on jo yksi yöllä. Viimeisen kahden vuoden aikana ei ole montaa iltaa jolloin olisin mennyt ennen yhtä nukkumaan.
Täälläkin mies vetoaa monesti siihen, että mulla on kuitenkin aika "helppoa", kunnes on päivän lasten kanssa ja muistuu mieleen mitä se onkaan. 😀

Minäkin olen aina hoitanut yöt jokaisen lapsen kohdalla. Vaikka aamulla noustaankin aikasin. No viikonloppuna voi joskus nukkua pisempään.




0
1 vastaus

Minusta kotiäitiys on paljon rankempaa kuin työssä käyminen. Toisaalta sitten taas henkisesti työssä on ollut rankempaa kun ikävöi lapsia koko ajan. Olisin siis mielumnin kotona "lusmuamassa" ?




0
1 vastaus

Kyllä tämä kotiäitiys ihan työstä käy. 🙂 Voisin kuvitella olevani töissä juuri se äiti joka ikävöi lapsia ja miettii miten heillä mahtaa mennä. On he niin rakkaita.❤




0
1 vastaus

Olin oikein yllättynyt, että kotiäitien blogeja on niin paljon ja hyviä! Eihän meitä kotiäitejä pitäisi oikeastaan ollakaan, koska emme kuulemma enää näy edes tilastoissa…

Olisi ihanaa, jos mahdollisimman moni löytäisi myös pienen, mutta pirteän kotiäitifoorumimme (kotona.munfoorumi.com), jolla keskustellaan aina hyvässä hengessä ja toinen toista kannustaen. Mielelläni panen sinne myös linkkejä kotiäitien blogeista, joten vinkatkaa!




0
1 vastaus

Pitää tulla kurkkaamaan foorumille. :). 🙂




0
1 vastaus

Itselläni ei vielä lapsia ole, mutta serkkukatraksen vanhimpana on pieni käsitys siitä, millainen se meininki siellä kotona on useamman lapsen kanssa ja joo ei tosiaan hirveen montaa kertaa päivässä ehdi alas istua 😀 Ehkä eri juttu sitten, jos on vain yksi lapsi, joka on vaikkapa alle puoli vuotias ja ns. helppo lapsi niin sillon se saattaa vielä olla vähän rennompaa, mutta kyllä se yksi lapsikin isompana tarvitsee puuhaa ja seuraa ja oikeastaan vaatii vielä äidiltä seuran kannalta ehkä enemmänkin, kun ei ole niitä sisaruksia leikittämässä, jolloin se pyykkääminen ja ruuanlaitto voi olla jopa mahdotonta, jos toinen ei yhtään viihdy yksin, mutta toisaalta ei osaa vielä auttaakaan niissä askareissa.




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Äiti ja melukylän lapset
Blogia kirjoittaa viiden lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Siitä pitävät huolen tytöt 2005, 2009, 2013 sekä pojat 2010 ja 2015. Vaipparalliakin on luvassa, kun perheeseen odotetaan syntyväksi vauvaa toukokuussa 2018. Tervetuloa mukaan! Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Tuskin maltan odottaa, että saan nämä kaikki käyttöön, kun pieni tyttäremme syntyy. 💗🦄
.
.
.
#vauva2018 #toukokuiset2018 #luklabel #madeinfearless #unicorn #neuvolakorttikotelo  Neuvolakorttikotelo saatu @luklabelofficial

_terhin_

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: