Selkärankaa metsästämässä – Herkkulakko osa 1364

Teksti Terhi

Huomenna en varmasti syö enää herkkuja. Maanantai on ihan paras päivä aloittaa. Siis oikeasti, kuinkahan monena iltana vannon tätä samaa, kun kärsin herkuttelun jälkeisestä morkkiksesta. No ihan liian monena. Herkkulakko piti taas jonkin aikaa, ehkä oikeasti puolikkaan päivän. Onhan se helppo vannoa karkkiähkyssä, ettei huomenna enää tarvii syödä, mutta kuinkas siinä aina käykään.

Huomaan, kun stressaan pupellan hirveästi makeaa. Avaan herkkukaapin heti kun lapsia ei ole näkyvillä. Nappaan yhden tai pari palaa suklaata ja pian huomaan puolikkaan levyn jo menneen. Tiedän, että hampaat eivät pidä tästä, eikä kyllä iho tai kroppani muutenkaan. Mutta napostelu helpottaa pientä stressiä, jota nyt on ollut hieman.

Herkuttelu on lähtenyt ihan lapasesta

Ei toiminut karkkipäivä tällä äidillä, sillä olin koko viikon kuin perseeseen ammuttu karhu. Mitä enemmän koitin uskotella itselleni, että tämä on omaksi parhaaksi ja en tarvitse nyt makeaa, sitä kovemmin sitä teki mieli. Ai miten niin riippuvainen vai? Koko kroppa huusi suklaata tai jotakin makeaa. Koitin uskotella itselleni, että banaani on tarpeeksi makeaa ja pah..niin varmaan.

Nyt siis ollaan taas sitä selkärankaa metsästämässä jo ties kuinka monetta kertaa. Herkkulakko osa 1364 täältä tullaan! Tällä kertaa ajattelin ottaa rajummat otteet käyttöön ja näyttää itselleni, että minä pystyn tähän. Aion löytää sen kadoksissa olleen selkärankani ja onnistua. Teen lopun tälle ainaiselle sokerin mättämiselle. Kadun tätä ehkä kohta, sillä nyt söin juuri rivin suklaata, heh.

Tavoitteenani on olla koko heinäkuu ilman karkkeja, suklaata, keksejä, sipsiä, jäätelöä ja pullaa. Aion todellakin onnistua siinä. Kuinka moni lähtee kanssani mukaan tähän tempaukseen? Onko innokkaita? Tässä saa toki itse päättää millä panoksella lähtee mukaan ja mistä haluaa päästä eroon. Pystyisitkö sinä olemaan kokonaisen kuukauden ilman herkkuja?

Ps. 100g suklaata on 20 sokeripalaa!!! Tässä itselleni yksi hyvä motivaatio vähentää suklaan syömistä. Heti tekee vähemmän mieli napostella.

<3 Terhi

Kommentit

18 kommenttia
Terhi

Ihan totta kyllä puhut. 😀
Tällä hetkellä minusta vain tuntuu, että tämä kuukauden lakko olisi nyt oikea ratkaisu. Sinä aikana on sitten hyvä tutkailla itseään ja omaa herkuttelua plus sitä, miten stressaavissa tilanteissa selviää ilman napostelua.

Avatar

Mä olin kans ennen melkoinen karkkihiiri, saattoi pussillinen karkkia tai levyllinen suklaata mennä ihan tosta vaan. Sit otettiin useamman naisen voimin karkkilakko, joka kesti vapusta juhannukseen. Jos sortui, joutui maksamaan muille 50e/lärvi, joten se motivoi. 😉 No, olihan varsinkin se ensimmäinen viikko ja kuukausi todella vaikeaa, mutta sortumista kukkaro ei olisi kestänyt..

Terhi

Tollanen vetohan olis just hyvä. 😀 Siinä ei tulis kyllä sorruttua.

Avatar

Sokerihiiri ilmottautuu, oon todenut että helpoimmalla pääsee kun ei edes osta herkkuja. Jos putsaa talon herkuista niin ei tule naposteltua. Ja tosiaan se että muistaa syödä säännöllisesti niin ei niin kaipaa sokeria. Tiedän että herkuttomuus ei oo helppoo ja herkusta on vaikea kieltäytyä mutta paras on kun ohittaa kaupassa herkkuhyllyt. Mä voisin lähteä mukaan ite niin että en osta herkkuja ja säännöllistän syömistä(siis sitä oikeeta ruokaa;)) Minulla on vaikea lukivaikeus joten tekstissä voi olla paljon kirjotusvirheitä!

Terhi

Hei hienoa, että lähdet mukaan!
Mä en ole pahemmin itselle ostanut, mutta isäni on lykännyt mulle aina suklaalevyjä kouraan ja siihen se lakko on kaatunut. 😀

Avatar

Tähän täytys tarttua, mut miksei saa mitään nyt aikaseks.. . Kuukausien sokeri ja leipäkierre ja kroppa huutaa, et paha olla. :S Jään seuraileen jos tulee myös lisäpostauksia selkärangan keräilystä. 🙂

Terhi

Kuulostaa tuo kierre kovin tutulta.
Lisäpostauksia tulee kyllä. 😀

Avatar

Kuulostaa tutulta ? lapset sänkyyn, telkkari auki ja jääkaapille mitäs kivaa nyt syötäisiin kun muksut nukkuu? Mulla on koko ruokailu lähtenyt lapsesta, voisin olla heinäkuun ilman lisättyä sokeria. ?

Terhi

Jei, kuulostaa hyvältä. 😀

Avatar

Rakastan karkkia niin paljon, että toisinaan viikonloppuina korvaan perus irtokarkit sokerittomilla karkeilla ja vähäsokerisilla proteiinipatukoilla; suosittelen kokeilemaan 😉

Terhi

Pitänee testailla, kiitos vinkistä. 😀

Avatar

Hei minäkin ilmottaudun mukaan! Mikähän tähän keksittäisi kannustimeksi, jotta anonyymitkin voisivat tulla mukaan…? Muukin kuin oma hyvä olo. Vai voisiko täällä aina raportoida miten on mennyt? 🙂 Täällä kanssa mahdoton karkkihiiri. Lauantaisin karkkipäivä, ja usein aamupäivästä käydään kaupassa. Siinä sitten ruokaa tehdessä syön jo oman (ISON) karkkipussini lähes kokonaan. No, eihän se ruoka sitten maistu, ja hetken päästä nälkä , jolloin syön loputkin namit.. Viikolla voi palkita ittensä hyvästä päivästä, huonosta päivästä, hyvästä fiiliksestä, kuten huonostakin…suklaa auttaa aina. Eli tunnesyöjä täällä hei.. Tiedän että eka viikon särkee pää kun kroppa huutaa sokeria, mutta tästä sokerikoukusta olisi päästävä irti. Tai edes järkevöitettävä tätä herkuttelua…

Terhi

Loistavaa! 😀
Tänne saa kertoa kuinka sujuu..ajattelin kerran viikkoon sitten julkaista postauksen miten on mennyt. Sinne voi kertoa omiakin menestystarinoita. 🙂
Mun karkkipäivä meni just noin..sitten luovuin siitä ja nyt oon mässyttänyt sitten joka päivä ja vähän joka välissäkin. 🙁
Nyt koitetaan päästä irti tästä koukusta ja päästä normaaliin herkutteluun kiinni. Tsemppiä sinne!

Avatar

Täällä myös yksi suklaasyöppö. Nyt saa mässääminen riittää! (Raportoin lakon sujumisesta sitten, kun suklaa alkaa taas houkutella.)

Terhi

Mässääminen saa kyllä luvan loppua täälläkin. Tsemppiä sinne. 😀

Avatar

Loppujen lopuksi kaikki stressin lievitys herkut aiheuttaa vaan lisää stressiä koska iskee morkkis, murehtii painoa/terveyttä, stressaa kun ei onnistu olemaan ilman makeaa, se tunne kun ei ole mitään kaapissa ja miettii vaan kauppaan lähtemistä jne Elämä pyörii ihan liikaa herkkujen ympärillä. Herkuten heinäkuu kuulostaisi hyvälle mutta mitenhän siinä onnistuisi… Pelottaa että repsahtaa sitten vaan pahemmin totaalikieltäytymisestä. Hmm..

Terhi

Tää on niin totta. 🙁
Mun on nyt pakko jättää kuukaudeks kaikki ja katsoa, jos sen jälkeen pysyisi sitten herkuttelu jotenkin kurissa.
Tän saa toteuttaa ihan niin kuin itse haluaa. 😀

Avatar

Minusta tämä kaikki on psykologiaa. Siksipä sitä onkin vaikeampi korjata kuin vaikkapa reikää housuissa. Kyse on siis ehkä muustakin kuin tahdonvoimasta tai itsekurista. Tunnistan itsekin stressaavassa tilanteessa herkuttelun. Se palkitsee nopeasti, mutta pidemmällä tähtäimellä tulokset ovat huonot etenkin, jos tunnesyömistä tapahtuu usein (enkä puhu nyt varsinaisesta ahmimisesta vaan herkuttelusta, joka on omasta mielestä kuitenkin jossain määrin liiallista). Olen pahoillani, mutta en liputa lakkojen puolesta. Olen itsekin ollut esim sokerittomalla tammikuulla ja joulun jälkeen se on helppo tapa irrottautua suklaakoukusta. Mutta pidemmän päälle tarvitaan toisenlaisiakin työkaluja. Miksi syön herkkuja? Yritänkö esim lohduttaa itseäni? Onko kyseessä tapa, nopea helpotus ikävän tunteen (kuten stressaavan tilanteen laukaiseman pienimuotoisen ahdistuksen) hillitsemiseksi? Tapa, joka on hyväksi havaittu jo ehkä vuosien ajan? Mielestäni tässä on avain myös herkuttelun vähentämiseen. Tunteiden tunnistus ja pysähtyminen hetkeksi ennen karkkipussin rapistelua. Ehkä huonon tavan voisi korvata jollain muulla itselleen mukavalla. Toki vaikkapa lenkille lähteminen kesken päivän ei tule useinkaan kysymykseen, mutta miten olisi pieni rentouttava hetki hyvän lehden parissa tms? Jos on tottunut saamaan mielihyvän suklaasta, ei banaani toimi samoin. Aivot eivät vain toimi niin. Usein mielihyvähormonit vapauttaa vieläpä vain juuri se sama suklaa kuin aina ennenkin. Jos laatu on väärä, voi myös vaate olla kehno. Toinen ongelma on herkuttelusta seuraava syyllisyys ja itsensä soimaaminen. Tämä voi joillain ihmisillä johtaa siihen, että syö lisää pahaan oloonsa. Oleellista on havaita, ettei kyse ole lopultakaan itsekurista vaan opitusta tavasta. On tärkeä oppia myös herkuttelua kohtuudella ilman syyllisyyttä ja olla joustava. Tunteisiin liittymisen syömisen muuttaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä