Vauvan nimi – Oletteko paljastaneet heti vai vasta myöhemmin?

Teksti

Meillä on vihdoin vauvalle nimi. Pitkään mietin erilaisia yhdistelmiä ja ehdottelin niitä miehelle. Hänelle ei oikeastaan ollut paljon väliä sillä, mitkä toinen ja kolmas nimi tulee olemaan, joten sain vapaat kädet. Sen vuoksi sitten pyörittelin vaikka ja minkälaisia yhdistelmiä, kunnes lopulta se oikealta tuntuva nimi löytyi.

Moni nimi mitä olin ennen ajatellut tippui vähitellen listalta pois ja uusia lemppareita tuli tilalle. Myös muutama vanhempi suosikki nosti jälleen päätään ja viimein minulla oli kokonaisuus jota ehdotin miehelleni. Ja ilman minkäänlaista vääntöä se sopi. Olin jo varautunut siihen, että pitää vielä ainakin pari yhdistelmää kehitellä, mutta eipä tarvinnut.

nimi vauvalle

Olen tylsä, enkä tässä postauksessa paljasta vauvamme nimeä. Ensinnäkin, meillä on monesti ollut se nimi valmiina, mutta tahdomme toki ensin nähdä sopiiko se vauvallemme, ennen kuin olemme voineet lyödä sitä täysin lukkoon ja huudella hirveästi muille. Lisäksi me olemme usein paljastaneet nimen vasta ristiäisissä. Toki joillekin se on ennen niitä paljastettu, mutta jotenkin on vain hauska säilyttää sellainen pieni salaisuus.

Koska olette paljastaneet vauvan nimen?

Monella on tapana pitää vauvan nimi salassa ristiäisiin/nimiäisiin asti. Osa tekee niin kuin me, että kertoo joillekin ja loput kuulevat vasta ristiäisissä. Osa taas alkaa puhumaan vauvasta nimellä jo odotusaikana ja osa ottaa nimen heti käyttöön vauvan synnyttyä. Miten sinä olet tehnyt? Tuntuuko sinusta oudoilta pimittää nimeä vai taas oudolta ottaa se heti käyttöön?

Meillä mies olisi kuopuksemme Sisun synnyttyä halunnut ottaa nimen käyttöön heti, mutta itse taas tykkäsin ajatuksesta pitää sen salassa. Nyt emme ole päättäneet miten teemme tämän kohdalla, mutta itse taas tekisin niin kuin muidenkin lastemme kohdalla. Miksikö näin? Siitä syystä, jos nimi ei kuitenkaan sovi vauvalle ja sitä haluaa vielä muuttaa. Ei sitten tarvitse kaikille alkaa kertomaan, ettei vauva nyt saakkaan sitä nimeä jonka kerroimme.

vauvalle nimi

Tytölle oli jotenkin helppo löytää nimi. Jos kävisi niin, että vauva olisikin ollut poika, olisin varmasi pähkäillyt nimen kanssa pitkään. Meillähän mies ehdotteli nuorimmalle nimiä, kun itse en meinannut löytää mitään sopivaa. Mies löysikin etunimen ja minä kaksi seuraavaa, ja kokonaisuudesta tuli silloin juuri täydellinen.

Vauvan synnyttyä ajattelin laittaa tänne blogiin pystyyn pienen kisan siitä, mitä nimeä te veikkaisitte vauvallemme.

Kommentit

18 kommenttia
Terhi

Joskus se nimen valitseminen vie aikaa ja varsinkin, että löytyy sellainen nimi jonka molemmat hyväksyvät. Meilläkin mies tyrmännyt tässä vuosien varrella monet nimet.
Minusta on hauska, että ne nimet joita aikoinaan ehdotin miehelle esikoisemme kohdalla, onkin nyt osa meidän nuoremmilla lapsilla. 😀

Me ollaan paljastettu heti vauvan synnyttyä. Ja itse asiassa ihan kirjaimellisesti synnyttyä, kuopusta kutsuttiin hänen nimellään jo ennen kuin synnytysaltaas noustiin 🙂

Terhi

Oi ihana.♥

Me ei olla kerrottu nimeä siitä yksinkertaisesta syystä ettei sitä ole ollut. Oon kyllä muutenkin se tyyppi joka haluaa pitää nimen yllätyksenä ihan loppuun asti, ja se onkin ollut helppoa kun ei ole ollut nimeä paljastettavana. 😀

Terhi

Silloin se on helppoa, kun ei ole nimeäkään. 😀 Näin meillä oli esikoisen aikaan. Nyt muiden kohdalla se nimi on ollut, mutta silti osittain pidetty salassa.

Olemme kertoneet kutsumanimet kaikille heti lasten synnyttyä. Minusta on ollut ihanaa kutsua lapsia heti heidän nimillään. <3 Toiset nimet olemme kertoneet vasta ristiäisissä, ihan huvin vuoksi.

Terhi

Toikin on kyllä hauska tapa. 🙂

Itse en jaksa ymmärtää salailua. Jos sukupuoli tai nimi on tiedossa jo, niin miksi sitä pitäisi niin peitellä tai julkaista. Mutta kukin tietysti tyylillään.

Meillä on lasten syntymästä ilmoitettu heidän omilla nimillään, tyyliin ”meidän perheeseen on tänään 1.1. syntynyt Laura Maria”. Nuorimmilla ln ollut tiedossa nimi ensimmäisestä viimeiseen, vanhimmilla syntyessään valmiina vasta vain se ensimmäinen kutsumanimi.

Terhi

Meillä ainakin se, jos lapsi ei lopulta tunnukaan juuri sen nimiseltä, mitä on ajateltu. 🙂
Mutta hauska tapa ilmoittaa vauvan syntymästä tuo, kun kertoo nimenkin samalla.

Espanjalainen työkaverini sai tytön kaksi vuotta sitten. Hän kertoi nimen kysyttäessä, pari kuukautta ennen vauvan syntymää. Huomasin, että ehdin tuona aikana kiintyä kollegani vauvaan, kun tällä oli jo nimikin. Se oli aivan parasta! Vaikka hän kertoi nimen tosi arkisesti, se tuntui silti tosi, tosi ihanalta kuulla.

Mä itse vierastan nimen salailua kastetilaisuuteen saakka. Musta 2-3 kuukautta on vauvalle aika pitkä aika olla ilman nimeä. Haluaisin, että jos mulle äitinä kävisi jotain, niin ainakin lapselle olisi jo ehditty päättää nimi, eikä sitä joutuisi tekemään maistraatti. Uskon myös, että on ihan silkka kulttuurinen tottumus, että vauva ”näyttää jonkin nimiseltä”.

Suomalaisessa tapakulttuurissa rakastan kaikkea muuta paitsi kahta: vauvan nimen päättäminen ja käyttöönotto venyy ja venyy. Ja kuolleen omaisen hautajaisten järkkääminen kestää viikkotolkulla. Muissa maissa ollaan nopeampia molempien tilanteiden kohdalla. Sitä kaipaan Suomeenkin.

Terhi

Me ollaan pidetty ristiäiset siinä vauvan ollessa kuukauden ikäinen. Ei siis venytetty pisempään sitä. 🙂
Meillä miehen kanssa ollut tuo nimiasia sellainen, että mielestämme vauva näyttää joltakin ja ehkä nimi ei olekaan sopiva juuri meidän lapselle. Siksi olemme halunneet nähdä ensin minkä oloinen vauva sieltä tulee. Mutta jos nimi alusta asti varma niin sitten sitä on paljastettu muillekin, mutta vain osalle.

Mehän ruvetaan miettimään koko nimi asiaa vasta sitten kun vauva on syntynyt. Jotenkin en van osaa miettiä sitä etukäteen,kun ei yhtään tiedetä miltä vauva näyttää. Ja voi pojat meillä onkin sitten väännetty noista nimistä?mun mielestä tytöille on ollut paljon vaikeampi keksiä nimiä,varmaan kun ihania vaihtoehtoja on niin paljon.
Niin ja me ollaan pidetty nimi salaisuutena ihan kaikilta ristiäisiin asti. Koko suvulla on ollut sana tapa!

Terhi

Meillä on mietitty nimi, mutta ei lyöty mitenkään virallisesti sitä lukkoon, ennen kuin ollaan nähty vauva. Siinä kun voi käydä niin, ettei se ajateltu nimi sovikaan. 🙂 Mutta nyt viimeisimmät kerrat nimi on onneksi sopinut hyvin.♥
Meillä taas vaikeampi ollut keksiä pojalle, kun iso osa suvusta poikia ja niin moni lemppari käytetty. Tytölle niitä löytyisi sitten vaikka kuinka.
Hauska, että teillä ollut ihan suvussa tuo tapa.

Nuorimmaista kutsuttiin jo ennen syntymää työnimellä, ja aina ristiäisiin asti.
Hänen koko nimensä oli kyllä jo päätetty ennen syntymää, mutta isänsä kanssa haluttiin pitää tieto vain meillä kahdella.
Itse halusin lähinnä ”makustella” miltä nimi tuntuisi ja olisiko se juuri sopiva nimi hänelle.
Tässä ”tyylissä”ei ollut kuin yksi, lähinnä hassu puoli. Työnimi joka hänellä oli käytössä, juurtui aika tiukkaan niin meille vanhemmille kuin isommille sisaruksillekin.
Ristiäisistä on nyt melkein kuukausi, ja vieläkin vahingossa kutsun häntä välillä työnimellä.
Mutta eiköhän se pikku hiljaa unohdu 🙂

Minusta on hienoa se, että nimi salataan ja paljastetaan vasta ristiäisissä. Se hetki kun nimi sanotaan, siinä on jotain ihanan herkkää.

Terhi

Toi on muuten totta, joskus se työnimikin voi jäädä päälle. 🙂 Meillä myös noin, että ensin halunnut kokeilla sopiiko lopulta se ajateltu nimi vai iskeekö yhtäkkiä tunne, että se onkin joku toinen. 🙂
Me on salattu nimi osalta ristiäisiin asti, ja onhan se hauska myös tarkkailla toisten ilmeitä, kun kuulevat nimen vasta siellä ensimmäistä kertaa. Varsinkin kuopuksemme nimi yllätti monet.

Meillä kävi esikoisen kanssa niin että ehdottelin paljonkin ihania tytönnimiä, Nuppu oli mun ihan lemppari ehdotin myös Liljaa ja Ruusua mutta sain vastauksen että lapsi ei ole mikään kasvi ? no oltiin joskus puhuttu että mies haluaa pojan jonka nimi on Lucas. Johon vastasin että käy, ensin tulee Lucas ja sitten kaksoset tyttö ja poika. Ja sitten sitä tytön nimeä aloin pyöritellä ja siihen keksiä toisia nimiä kun nuppu tyrmättiin. Enkä voisi olla tyytyväisempi tyttömme nimeen. Ja pojan nimen taas mies keksi ja ajattelin ensin että ei varmana! Mutta lopulta se olinkin mie joka matkusteli juuri sitä miehen keksimää nimeä ja vakuuttelin miehelle että tuu nyt kattoo ku onhan tää vauva nyt ihan sen näköinen ? ollaan mietitty nimiä ääneen myös miehen ja mun perheen kanssa mutta lopullisen nimen on kaikki kuulleet vasta ristiäisissä ?

Nimen pitäminen salassa oli aikoinaan tärkeää siitä syystä että kastamaton lapsi oli kauheassa vaarassa!
Joku ”pahis” olisi voinut kirota lapsen, katsoa pahalla silmällä. Nimi pidettiin salassa kunnes lapsi oli kastettu ja siten taivaspaikka varmistettu.

Tämä ei ilmeisesti ole kaikilla enää muistissa. Jostainhan perinteet aina lähtevät ja muodostuvat.
Toisaalta ymmärrän nimen julkaisun ”uutisarvon” juhlissa, mutta nimen panttaaminen tuntuu silti hölmöltä.
Meillä jokaisella lapsella on ollut nimi jo odotusaikana. Monella jo ennen sitäkin…?

Terhi

Meillä ehkä eniten pantattu siitä syystä, jos nimi ei sitten meistä sovikaan ja sitä aletaan vielä vaihtamaan. Ei sitten joudu monelle kertoa miksi näin. Vielä ei tiedetä miten tämän vauvan kanssa toimitaan. Mutta siinä on se oma jännitys salata nimi ristiäisiin asti. 😀

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä