Yleinen 25.5.2018
TEKSTI Terhi

Vauva kasvat niin nopeaan! Erot esikoisen ja kuopuksen vauva-ajassa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Vauva täytti maanantaina jo kolme viikkoa ja olen sitä mieltä, että hän kasvaa aivan liian nopeaan! Sen huomaa siitä, että vaipan teipit eivät mene enää päällekäin, pienimmät 50cm vaatteet joutuu pakkaamaan pois ja että hän on himpun verran enemmän hereillä. Samalla, kun odotan sinun kasvavan, toivon että joku pysäyttäisi kellot. Esikoisen ja kuopuksen vauva-ajat eroavatkin paljon toisistaan.

Nyt tämän vauvan kohdalla en odota jatkuvasti hänen oppivan uutta, en odota sitä hetkeä kun imetys alkaisi vähenemään, en odota sitä että saisin enemmän omaa aikaa, en odota kokonaisia öitä, tai että hän alkaisi puhua ja liikkua mahdollisimman pian. Esikoisen aikaan odotin aina sitä uutta vaihetta. Nyt elän hetkessä, enkä jatkuvasti sen edellä. Tiedän, että se on vain pieni hetki kun vauva on iso ja tulen kaipaamaan tätä aikaa.

En kiirehdi enää, vaan koitan sen sijaan painaa mieleeni ihan kaiken

Se vauvan tuoksu on jotain, jonka voisi purkittaa. Se kun imettäessä toisen otsa nousee rypylle hänen suorastaan nauttiessa maidosta ja läheisyydestä. Se kun vauva kietoo pienen pienet sormensa minun sormen ympärille. Se kuinka hän tuhisee nukkuessaan ja sen hampaattoman hymyn ja ne syvälle sisimpään tuijottavat tummansiniset silmät. Se kuinka hän havahtuu, kun lasken hänet sänkyyn ja kuinka hän rauhoittuu kun nostan takaisin syliin ja kapaloin hänet. Se kuinka yöllä syömisen jälkeen en raaskisi laskea häntä sylistäni pois. Ne pienet jalat, supussa olevan pienen suun, silkkiset hiukset ja pehmeän ihon.

Esikoisemmekin viihtyi kuopuksen tapaan ensimmäisten viikkojen aikaan paljon sylissä ja nukkui monesti siinä, ennen kuin tottui lopulta nukkumaan myös vaunuissa. Koska esikoisen aikaan moni asia tuli yllätyksenä, kuten se kuinka kiinni vauvassa olen, toivoin välillä vauvan kasvavan pian, ettei tarvitsisi jatkuvasti pitää sylissä. Nyt taas en tiedä parempaa ja vauva selvästi nauttii kun saa olla lähellä. Minulla ei ole sillä hetkellä kiire minnekään.

Esikoisen aikaan kaipasin myös enemmän ihan omaa aikaa ja ystävien näkemistä. Oli outoa, kun ystävät jatkoivat omaa elämäänsä ja minä olin päivät kotona vauvan kanssa, pukluinen paita päällä, hiukset sotkuisella nutturalla ja koitin selvitä äitiyden tuomista haasteista. Oli ihanaa kun mies pääsi töistä ja sain antaa hetkeksi hänellä itkevän vauvan ja syödä ihan rauhassa. Nyt taas elän sellaisessa vauvakuplassa, etten kaipaa muuta. Ei haittaa jos paidalla on puklua tai hiukset nyt on vain jotenkin laitettu kiinni tai ovat sekaisena auki. Olen viikot yksin lasten kanssa ja meillä menee hyvin. En laske maanantaista viikonpäiviä siihen kun mies tulee kotiin.

Näin jälkikäteen olen huomannut, kuinka en esikoisen vauva-aikana osannut vain elää hetkessä, vaan mietin ihan liikaa tulevaa ja vauvan seuraavaa opittavaa asiaa. Olin myös epävarma äitinä ja vielä vähän hukassa kaiken vauvan mukana tuomien asioiden kanssa. Nyt olen äitinä paljon kokeneempi ja asiat menevät vain omalla painolla. Olen iloinen, että kaiken tämän (härdellin) keskellä pystyn elämään juuri tätä hetkeä ihan kaikkien lasten kohdalla.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (10)

Niin kuin jo tuohon toiseen kirjoitin, niin tämä oli vertauskuva. 😀 Ja vaikka minulla onkin useampi lapsi, niin kyllä minulla on välillä myös hetki aikaa istua paikoillani ja nauttia juuri siitä hetkestä. Varsinkin iltaisin, kun muut lapset jo nukkuu ja vain vauva on hereillä. 🙂
Ja mitä öihin tulee, niin ne imetyshetket öisin, kun vauva tapittaa silmiin..kyllä mä niiden hetkien vuoksi valvon mielelläni. 🙂




0
1 vastaus

Komppaan täysin!! Ja toivon osaavani tämän neljännen kanssa elää hetkessä yhtä rennolla otteella kuin sinä! 😍




0
1 vastaus

Rennolla otteella vaan.♥




0
1 vastaus

Ai että mikä ihana postaus. On kyllä niin ihana suloinen pieni tyttö. Vauvakuumeeni vain kasvaa kasvamistaan kun luen tällaista postausta 😀 odotan ja toivon niin sitä päivää että mieheni ilmoittaisi mulle että kyllä hänkin vielä yhden haluaa, mutta pahoin pelkään että ei sitä päivää tule 😞 täällä siis viiden lapsen äiti. Luulen että mulla ois just samanlaiset fiilikset kun sulla jos vielä yhden pienokaisen saisin. Mä niin tykkään tästä sun blogista, voin samaistua niin moneen asiaan. Meidän lapsetkin taitaa olla aika samaa ikäkäluokkaa teidän lasten kans, mut meillä neljä poikaa ja yks tyttö 🙂 kiitoksia ihanasta blogista. Tuntuu että saan paljon energiaakin kun luen sun blogia😁




0
1 vastaus

Kiitos, hän kyllä on aivan ihana.♥
Tiedän tuon tunteen ja se kyllä riipaisee ja syvältä. Toivotaan, että ihme tapahtuu ja miehesi muuttaa vielä mieltä.
Ihana kuulla, että viihdyt blogini parissa ja saat tästä itsellesi energiaa. Ihanaa viikonloppua teidän koko perheelle.♥




0
1 vastaus

Niin koskettavasti kirjoitit! Ihanaa että osaat nauttia hetkestä. Esikoinen meillä 6v. ja vauva 6 kk, temperamentit vaikuttavat olevan lapsilla erilaiset, esikoinen vilkas ja nyt tämä neiti aika rauhallinen tapaus.




0
1 vastaus

Kiitos.♥
Hih, kuulostaa tutulta. Meilläkin esikoinen ollut aina vilkas ja toinen taas ihan super rauhallinen tapaus. 😀




0
1 vastaus

Miten tuo käytännössä toimii että kun vauva on sylissä ei ole kiire mihinkään muualle? Eikö sulla ole kourallinen muitakin lapsia vai hoitaako isoimmat pienempiä? Vai ovatko he päivähoidossa?




0
1 vastaus

Toki minulla on muitakin ja eivät isommat hoida pienempiään. Se oli vertauskuva siihen, että esikoisen aikaan kiirehdin hänen kasvun kanssa, mutta nyt osaan elää hetkessä.




0
1 vastaus

Tuota itekki mietin että mitenhän se toimii jos istuu vauva sylissä eikä ole kiire muihin hommiin… Ja oon kyllä ajatellut, että oot joku superäiti kun olet kiitollinen jokaisesta valvotusta yöstä.. kirjoitit siis äitienpäiväpostaukseen. Tykkään itekki lapsistani valtavasti ja on ihana olla äiti, mutta en erityisemmin osaa valvotuista öistä olla kiitollinen, nukun mielummin yöt 🙂




0
1 vastaus

Niin kuin jo tuohon toiseen kirjoitin, niin tämä oli vertauskuva. 😀 Ja vaikka minulla onkin useampi lapsi, niin kyllä minulla on välillä myös hetki aikaa istua paikoillani ja nauttia juuri siitä hetkestä. Varsinkin iltaisin, kun muut lapset jo nukkuu ja vain vauva on hereillä. 🙂
Ja mitä öihin tulee, niin ne imetyshetket öisin, kun vauva tapittaa silmiin..kyllä mä niiden hetkien vuoksi valvon mielelläni. 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Äiti ja melukylän lapset
Blogia kirjoittaa kuuden lapsen äiti, jonka elämästä ei halauksia, rakkautta, vauhtia, meteliä, sosetta tai sotkua puutu. Siitä pitävät huolen tytöt 2005, 2009, 2013, 2018 sekä pojat 2010 ja 2015. Tervetuloa mukaan! Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla aitijamelukylanlapset@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Vauvan pienet jalat. Vielä niin kovin pehmoiset.Valmiina valloittamaan tätä maailmaa.❤👣❤
.
.
.
#vauva2018 #huhtikuiset2018 #toukokuiset2018 #kesä

_terhin_

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: