Vesirokko, mene pois!

Teksti

Voihan vesirokko, ei voi muuta sanoa. Nyt on kulunut yli viikko siitä, kun huomasin taaperossa ensimmäiset näpyt. On ollut niin kurja katsoa, kuinka toisella on kovin kurja olla ja syli on ollut oikeastaan ainoa paikka, jossa hän on viihtynyt ja sylissä hän on saanut ollakin. Kolmena iltana nousi kuume, mutta nyt siitä on päästy onneksi eroon.

Kasvojen ja päänahan näppylät on nyt vihdoin menossa ruvelle. Onneksi, sillä toinen vaikutti niin tuskaiselta niiden ollessa ”kimmoisia vesikelloja”. Muualla kropassa, kuten selässä, kyljissä ja vaippa-alueella on vielä kunnon näppylöitä. Hyvä on ollut se, ettei taapero ole kuitenkaan raapinut niitä, ainoastaan välillä kämmenellä hieronut päänahkaa. Kuumeettomina päivinä kylvyssä hän on viihtynyt ja se on selvästi helpottanut myös oloa.

Vesirokko vei unet ja ruokahalun

Pienen silmistä ja kasvoistakin näki, kuinka koville tauti otti. Ei niitä näppylöitä tarvitse paljoa olla, kun olo muuttuu jo todella tuskaiseksi. Ja eihän hän edes ymmärrä sitä miksi yhtäkkiä on niin kurja olla. Viikko onkin sisältänyt paljon itkua ja kiukkua, kun oikein mikään ei ole ollut hyvä, paitsi joko äidin tai isin syli.

Ruoka maistui vaihtelevasti ja varsinkin niinä kuumeisina päivinä sitä koitti vain pitää huolen siitä, että hän juo tarpeeksi. Nyt ruokahalu on alkanut palaamaan takaisin. Yöt ovat nyt olleet katkonaisia ja päiväunetkin lyhyitä, mutta eiköhän päästä vanhaan rytmiin kiinni, kun saadaan pieni kokonaan tervehtymään. Tässä ollaan kuitenkin hiljaa menossa kohti parempaa. Vaikka tuntuukin siltä, kuin tämä tauti olisi ollut pienellä jo ikuisuuden. Nyt vain toivon, ettei tule mitään jälkitauteja tämän perään. Toinen on joutunut kyllä kestämään ihan tarpeeksi.

Jospa tämä vesirokko nyt olisi kohta taltutettu ja saataisiin huudella sille heipat ja ennen kaikkea se meidän iloinen ja touhukas taapero takaisin. Onneksi sentään välillä on ollut pilkahduksia siitä, että hänen olo helpottuu, kun jaksaa jo olla iloisemmalla päällä ja leikkiä sisarusten mukana.

Voit seurata meitä myös instagramissa

Kommentit

4 kommenttia
Terhi

Jostakin onnistui meidän pieni sen itselleen nappaamaan. :/ Harmittaa niin, ettei sitä rokotetta keritty saamaan.
Hyvä, että teillä meni aikoinaan helpolla tauti ohi. Meidän taaperolla otti kyllä koville ja itkuntäyteinen viikko on takana.
Kiitos, onneksi nyt viimein helpottaa, mutta vielä muutamat rakkulat selästä löytyy..odotan että rupeutuisivat pian. 🙂
Kivaa viikkoa sinne.:)

Avatar

Onko teillä lapsia rokotettu vesirokkoa vastaan, vai onko isommat jo sairastaneet?
Otin lapsillemme vesirokkorokotteet, itse olen sen lapsena sairastanut ja muistan vieläkin kuinka kurjaa se oli.
Onneksi teillä jo parempaan päin!<3

Terhi

Kaksi vanhinta (-05 ja -09) ovat vesirokkorokotteen saaneet, joista toinen kuitenkin rokotteesta huolimatta sairasti vesirokon (reumalääkityksen takia hän sai siihen lääkkeen, jolla tauti saatiin nopeasti pysäytettyä). Rokko tarttui silloin kolmeen seuraavaan (-10, -13 ja -15). Näillä kaikilla kolmella olisi ollut rokotus edessä kolmen kuukauden kuluttua, kun silloinen kuopuksemme olisi täyttänyt vuoden.
Vesirokko on kyllä kurja tauti. Meillä se on onnistuttu ihmeellisesti sairastamaan ennen rokotuksia.
Niinpä, onneksi pieni on jo parempaan päin.♥

Avatar

Oho, vielä siis on vesirokkoa, ajattelin että olisi jo hävinnyt rokoteohjelmaan ottamisen jälkeen. Meillä vanhimmat sen sairastivat 2- ja 6 -vuotiaina, näppyjä oli molemmilla iho täynnä mutta muuten meni flunssaan verrattavana tautina ohi. Kuopuksella ei ole vielä ollut, rokotetta en ole hänelle otattanut mutta jossakin vaiheessa varmaan on pakko kun tulee niin vanhaksi että taudin rajuus ja jälkitautiriskit kasvavat, ei sitä muuten enää tunnu olevan liikkeellä…paitsi teillä siellä päin! Pikaista paranemista!

Anna / Mustikkapasta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä