Hopeareunus

Teksti

Työpäiväni päättyy kello 16. Heitän takin niskaan ja kävelen autolleni. Kello 16:10 kotiin pääsyn riemu katoaa ja haluan kääntyä takaisin. Työpaikan ovien sisäpuolella olen hyödyllinen, minulla on tarkoitus. Kotona tulee pimeys ja sen myötä yksinäisyys. Viihdytän itseäni neljän seinän sisällä lukemalla iltapäivälehteä. Rosa Meriläinen on mennyt uuden rakkaansa kanssa naimisiin, -ja vielä samana vuonna, kun erosi entisestä liitostaan. Jostain syystä uutinen saa minut tuntemaan itseni epähaluttavaksi ja epäonnistujaksi.

Seuraavana päivänä tutustun uuteen ihmiseen, joka on mukava ja ystävällinen, mutta jolla on kaikki omasta mielestään koko ajan huonosti. Hän tuntuu uskovan, että kaikilla jopa tuntemattomilla ihmisillä on jotain häntä vastaan ja kuin huomaamatta hän jatkuvasti vähättelee itse itseään.

Muutaman tunnin yhdessäolon jälkeen, oloni on uupunut ja apea. Minun on todellakin pakotettava hymy ulos itsestäni, kyseisen ihmisen vaikutuspiirissä olon jälkeen. En tiedä onko henkilö välttämättä masentunut, vai onko negatiivinen asenneilmapiiri tarttunut häneen kenties jo lapsuudenkodista.  Mietityttää vain, että mitä ihmiselle täytyy tapahtua, jotta kaikki ympärillä tapahtuva hyvä jää huomaamatta?  Noh, oli menneisyydessä tapahtunut mitä tahansa, niin tulevaisuudelta taitaa olla turha odottaa positiivisuutta, kun eteenpäin katsoo niin äärettömän negatiivisten lasien läpi.

Mun tekee mieli sanoa tälle uudelle tuttavuudelle, että elämä on juuri niin raskasta, kuinka raskaasti sen ottaa ja ympäristö vastaa meille asenteella, jota itse säteilemme ympärillemme.

Oli erittäin silmiä avaava kokemus viettää aikaa tämän ihmisen kanssa. Mulle tuli hänen puolesta suru ja tapaamisemme jälkeen päätin, että en halua koskaan itse olla hänen kaltaisensa. Olisi kamalaa elää tämä ainut elämä itsesäälin, pelon tai katkeruuden varjossa. Loppupeleissä se mieli ja sydän auki kulkeminen taitaa olla vahva ominaisuus ihmisessä.  En aio jatkossakaan peitellä ikäviä fiiliksiäni, kun joku ihminen loukkaa minua, enkä selviä sydänsuruista vain olan kohautuksella. Yritän kuitenkin sitkeämmin nähdä synkissä pilvissä sen hopeareunuksen ja aion todellakin olla harmistumatta Rosa Meriläinen meni naimisiin -uutisista.

Kommentit

10 kommenttia
Avatar

Mäkin tykkään näistä sun pohdiskeluteksteistä tosi paljon, oli aihe mikä hyvänsä 🙂 Vieläpä aina hyvän mittaisia eikä mitään kilometripitkiä 🙂

Avatar

Onko sulla joku pakkomielle hommata suhde itsellesi?

Eveliina

Ei ole pakkomiellettä. Kaipaan silti kovin rakkautta.

Avatar

Tuo oli jotenkin todella nätisti sanottu, jotenkin pisti sen omankin kaipuun sanoiksi.

Avatar

Ihana postaus! <3

Mulla on tuttavapiirissä eräs "ystävä", jolla on aina ties mitä ongelmia. Meillä on Whatsapp ryhmä, ja siellä ei ikinä puhuta muista, kuin hänen ongelmistaan. Ja hän vääntää niitä aina kaikista asioista, pienimmistäkin. Hyvät asiat jäävät piiloon, koska hän keskittyy vain huonoihin. Se on todella raskasta. Hän ei osaa iloita muidenkaan iloista. Jos jollain muulla on joku oikea ongelma, häneltä ei saa empatiaa vaan kääntää kaiken aina itseensä. Pienimmätkin flunssat yms. ovat hänelle aina ennusmerkkejä kuolemasta, ja sitä valittamista kestää viikkoja. Ymmärrän, että tämä on jonkinlainen mielenterveydellinen ongelma hänelle, mutta osa varmasti kumpuaa ihan vain persoonasta. Valitettavasti se on vaikuttanut paljon ystävyyssuhteet emme, sillä en koe sen olevan molemminpuolinen ja tasavertainen kaverisuhde. Lähinnä minä olen se, jolle valitetaan kaikesta, mutta minä en saa minkäänlaista tukea tai ymmärrystä oman elämäni iloihin tai suruihin.

Tsemppiä sinulle. Vaikutat tosi sympaattiselta persoonalta.

http://www.sonjakatriina.blogspot.com

Eveliina

Kiitos. Tsempit sinne myös. Kuulostaa kovin raskaalta ja siltä että kaverisi on tehnyt ystävyydestänne lähinnä taakan sinulle.. Kurja juttu, koita olla ottamatta hänen ongelmia ja ”ongelmia” omille harteillesi.

Avatar

Hyvä asenne <3
Tykkään kovasti blogistasi, kun siinä on tällaisia pohdiskelevia tekstejä, joita ei kaikista perheblogeista löydy. Olet hyvä kirjoittamaan ja tekstisi koskettavat.

Eveliina

Kiitos! Ihana saada näin mukavaa palautetta.

Avatar

Voi, kun osaisit nauttia elämästä sellaisena, kuin se nyt on! Koska meillä on vain nykyhetki. Olet niin nuori, ehdit vielä löytää rakkaan ihmisen rinnallesi. Ei sinulla ole kiire mihinkään. Voimia sinulle, yritä löytää sellaisia ilonaiheita elämääsi, jotka kannattelevat sinua ja jotka eivät ole riippuvaisia siitä, oletko parisuhteessa vai et.

Avatar

Ymmärrän tunteen, että kaipaat elämään tavoitteita ja tekemistä, työn lisäksi 🙂 Onneksi sinulla on nyt hyvä työ 🙂 Suosittelen miettimään jotain kivaa urheilua joka piristäis työn ohella 🙂 Itse harrastan kuntosalia ja juoksulenkkeilen yksin tai kaverien kans. Epäsäännöllisesti myös käyn melomassa ja pelaan frisbeegolffia, niitäkin harrastan kaverien kans 🙂 Sulle vois sopia lajit joita voi harrastaa yksin kun kaipaa omaa rauhaa, tai pystyy harrastamaan kaverin kans 🙂 Voit jopa ehdottaa treffikumppanille et käytte yhdessä kokeilee jotain lajia 🙂 Suosittelen esim. seinäkiipeilyä, ja melomista tai sup-lautailua kokeiltavaks treffeillä/ kaverin kans 🙂

Siks ehdotan just enemmän liikuntaa, koska itsellä liikunta on eron jälkeen ollut ainoa asia joka piristää ja auttaa unohtamaan negatiiviset ajatukset, ja se motivoi itseä kun on tavoitteita liikunnan suhteen 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä