Kuluneen viikon parhaat hetket

Teksti

Lapsellinen viikkomme vierähti ohi vauhdilla, mutta erityisen hyvällä tunnelmalla. Pepe joutui matkamme takia kirimään tekemättömien töidensä parissa, mutta viikkoon mahtui myös mahtavia koko porukalla koettuja hetkiä.

Aloitimme viikon ihanasti sujuneella kahvilareissulla. Molemmat lapset kertoivat kilvan kuulumisiaan ja meillä oli syvällinen, kolminkeskeinen juttutuokio. Mietin siinä kahvikuppi kädessäni, että vaikka aina parjaan erolapsien elämän kurjuutta, niin nämä omani vaikuttavat kuitenkin suurimman osan ajasta todella onnellisilta. Syyllisyyden sijasta tulisi keskittyä enemmän siihen, mitä kaikkea hyvää lasteni elämästä löytyy. Saaressa vietetyn mökkiviikonlopun jälkeen lapset pääsivät viettämään aikaa uusien jaksavien aikuisten kanssa. Kuten lähes aina; he saivat valita lounaspaikan ja herkut kahvilasta. Kotona odottivat vielä uutuutta hohtavat tuliaiset ja edessä olisi taas lyhyt päiväkotiviikko, sillä pystyisimme pitämään lapsille muutaman extravapaan. Muutaman vuoden takaisten odotusteni vastaisesti elämämme on nyt todella hyvää.

Erityisen hyvältä elämä tuntui sillon kun olimme koko perhe kasassa. Viikon paras hetki oli kun Alexin aloitteesta leikimme hieman kyseenalaiselta näyttävää ”hampurilaista”. Leikki on yksinkertainen; kaikki ovat vuoronperään sämpylä, pihvi, salaatti, majoneesi, kurkku tai mikä tahansa hampurilaisesta löytyvä asia. Sitten sängylle mennään makaamaan toinen toisen päälle erilaisissa järjestyksissä ja hampparina pötkötetään niin kauan, kunnes joku ei enää kestä. Yllä olevasta hamppari variaatiosta puuttuu pohjasämpylä (=minä).

Keskiviikkona mummi kutsui minut ja lapset iltapäiväksi mukkilaan, sillä Adeliina oli tilannut mummilta kasvis-sosekeittoa. Ruuan jälkeen pidimme perinteisen taideterapiatuntimme, jolla käytettiin tällä kertaa tekniikkana vesivärejä.

Helatorstai ei hellinyt yrittäjää, vaan Pepe teki pitkän työpäivän meidän muiden lomaillessa. Olimme lasten kanssa kotona loukussa ilman autoa, emmekä voineet kruisailla mihinkään kyläilemään tai kaupungille luuhaamaan. Tämä oli erityisen hyvä juttu, sillä kerrankin minun tuli pesty pyykkiä ja laitettu ruokaa. Tein muuten tosi simppelin ja vahingossa erityisen onnistuneen ruuan: heitin kattilaan pilkottuja kaurispaloja, kuorittuja perunoita, kaksi valkosipulinkynttä, yhden lihaliemikuution ja sitten laskin koko setin päälle jonkin verran vettä. Unohdin kattilan uuniin varmaan 2-4 tunniksi, minkä jälkeen ruoka oli ihan sairaan hyvää! Kauris oli mureaa ja vedenpinnan yläpuolella olevat perunat olivat sellaisia superhyviä, valkosipulihöyryssä paahtuneita, mutta kuitenkin kiinteitä.

Torstain ulkoilumme koostui pyöräilystä lasten tulevan päiväkodin työmaalle. Lapset vaihtavat kesän jälkeen päiväkotia, sillä nykyisessä päiväkodissa ei ole esikoulua. Vaikka päiväkodin vaihto tuntuu ikävältä muutokselta tässä koulun kynnyksellä, olen iloinen että saimme molemmille paikat vielä rakenteilla olevaan liikuntapainotteiseen päiväkotiin. Liikuntapainotteisuuden lisäksi olen innoissani upouusista tiloista, koska kuvittelisin sisäilman olevan hyvää ja henkilökunnan motivoitunutta. Pyöräretken jälkeen lapset lähtivät viettämään pitkää viikonloppua isälleen. Maanantai-iltana Ade ja Alex tulevat poikkeuksellisesti takaisin meille, sillä he lähtevät tiistaina siskojeni ja serkkujensa kanssa laivaristeilylle. Nyt edessä on kuitenkin viikonloppu, jonka aloitamme koko suvun talkoilla isoäitini luona. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä