Terve vauva, ellei uutta kouristusta tule – vauvan magneettikuvaus nukutuksessa

Vauvan tutkimukset epilepsian osalta on saatu tehtyä ja onneksi mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Viime viikon tiistaina olimme EEG tutkimuksessa, missä vauvan päähän asettettiin myssy täynnä antureita ja vauva piti saada nukahtamaan aivosähkökäyrän rekisteröintiä varten.

Keskiviikkona menimme aivojen magneettikuvaan, mikä jännitti minua kauheasti, sillä vauva piti nukuttaa kuvausta varten. Saavuimme sairaalaan puolen päivän maissa, vauvan piti olla täysin ravinnotta aamu 5 alkaen, edes tissiä ei saanut antaa. Hoitaja teki alkututkimukset ja sen jälkeen vauvan nenään laitettiin esilääke, mikä sai vauvan nukahtamaan syliini. Lääkäri tuli kanyloimaan vauvan, onneksi hän oli sama lääkäri, kuka hoiti vauvaa silloin, kun olimme osastolla kouristusten vuoksi.

Lue myös: KUN VAUVA SAA KOHTAUKSEN JA KOURISTELEE

Hoitaja lähti viemään meitä kohti magneettikuvausta. Kolme hoitajaa tuli ottamaan vauvan sylistäni ja käski minun mennä kahville, 30min kuluttua kaikki olisi ohitse. Mulla meinasi tulla itku, lääkepöllyssä oleva vauva oli jotenkin entistä pienemmän ja reppanamman näköinen. Kävin ostamassa kantiinista take away kahvin ja matkalla törmäsin vanhoihin työkavereihin. Onneksi, sillä jos en olis saanut ajatuksia muualle olisin varmasti itkenyt ja hakannut magneettikuvauspaikan ovea hysteerisenä.

45min myöhemmin istuin edelleen odotusaulassa ja pieni paniikki hiipi sisälleni. Miksi mua ei ole jo pyydetty vauvan luokse? Onko nukutuksessa käynyt jotain? Onneksi hoitajien mukaan kuvaus ja nukutus meni erittäin hyvin. Pääsin vauvan luo hänen ollessa yhä unessa samalla, kun anestesiahoitaja kutitteli häntä ympäri vartaloa herättääkseen. Yhtäkkiä vauvan silmät alkoi avautua ja samassa hän puski itseään ylös sängystä huojuen. Hän näytti samalta kun keski-ikäiset miehet pilkun jälkeen taksijonossa tuhannen tuiterissa yrittäen flirttailla hoitajille ja pysyä pystyssä samalla.

Siirryimme takaisin osastolle unisen ja pöllyssä olevan vauvan kanssa. Hoitaja toi meille ruokaa ja vauva söi hyvällä ruokahalulla, pääsisimme siis kotiin! Kotona vauva jatkoi vielä uniaan pitkään, mutta jo illalla hän oli oma touhukas itsensä.

MIKSI VAUVA SITTEN KOURISTELI?

Kukaan ei osaa vastata tuohon kysymykseen. Lasten neurologi kertoi, että joillain (terveilläkin) ihmisillä on alentunut kynnys kouristella, vaikkei mitään poikkeavaa koskaan löytyisi. Vauvat saattavat joskus kouristella kerran tai kaksi ilman syytä, eikä kouristuksia välttämättä tule enää koskaan sen jälkeen. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään poikkeavaa ja vauva on kasvanut ja kehittynyt hienosti, siksi ei ole syytä aloittaa mitään kohtauksia estävää lääkettä tai tehdä turhaan diagnoosia. Olemme siis optimistisia ja toivotaan, että kouristelut olivat ensimmäiset ja viimeiset.

 

Lue myös: Pahinta on jännityksessä eläminen, koska vauva kouristelee taas

 

Olemme nyt hyvässä hoidossa lasten neurologian polilla, saan soittaa sinne aina jos jokin asia mietityttää ja kolmen kuukauden kuluttua mennään kontrollikäynnille. Tilasin omat vauva-ajan sairaskertomukset lähetettäväksi neurologille, sillä sairastin itse vauvana epilepsiaa. Neurologi voi papereihin tutustuttua pohtia olisiko mun sairastama epilepsia periytyvää. Epilepsiatyyppejä on monia monia monia erilaisia ja ne johtuvat eri syistä, siksi on hyvä, että kaikki asiat otetaan huomioon tutkimuksissa.

 

MITEN MEIDÄN ARKI ON NYT MUUTTUNUT?

Vaikka vauva on todettu terveeksi meidän täytyy olla varuillaan ja tarkkana neurologisten oireiden suhteen. Meillä on nyt kohtauslääke siltä varalta, jos vauva kouristelee uudelleen. Saamme siis itse pysäytettyä kouristuksen jo ennen ambulanssin tuloa. Vauvan kanssa ei mennä enää mihinkään ilman lääkettä ja toimivaa puhelinta. Tarkkailen vauvaa myös entistä tarkemmin, haluan pitää hänet lähelläni ja näköpiirissä koko ajan. Vauva ei ole ollut hoidossa kouristusten jälkeen, enkä osaa sanoa milloin olisin valmis jättämään hänet pidemmäksi aikaa muiden kun isänsä kanssa.

 

MILLAINEN KOHTAUS VOI OLLA?

Kohtaus voi olla pienestä nykinästä aina koko vartalon kouristeluun asti. Kohtaus voi olla myös poissaolokohtaus, eli vauvaan ei saa kontaktia tämän ollessa kuitenkin hereillä. Joskus kohtaus näkyy vain pupillien vilkaana nykinänä ja heilumisena. Kaikissa tapauksissa otamme yhteyttä lasten neurologian polille ja jos kohtaus ei lopu muutamassa minuutissa soitamme ambulanssin. Jos lapsella tulisi tällaisiä oireita ensimmäistä kertaa, tulee aina soittaa suoraan 112.

 

 

Ihan mamina – Niina

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä