”Ihme kakaratkin saa olla isiä” Eikö isäkin saisi kasvaa rauhassa isäksi?

Kirjoitin blogiin viime viikolla tekstin ”Isä oli viikon lapsen kanssa, eikä istu enää paskalla 45min” mikä oli mielestäni ihanan positiivinen ja hyvän fiiliksen teksti. Sain kyseiseen tekstiin kuitenkin kommentin, joka meni jotenkin niin että ”kaiken maailman kakaratkin sitä saa olla isiä”. Ihmettelin kommenttia kummasti. Miksi isä ei saisi rauhassa kasvaa isäksi kokemuksien ja lapsen kanssa touhuamisen kautta? 

Pitäisikö isän osata jo?

Miten voidaan olettaa, että isä osaisi toimia lapsen kanssa arjessa ilman lapsen äitiä, jos hän ei ole vielä koskaan ollut yhtä päivää kauemmin kahden lapsen kanssa? Ei isyys ole asia, mikä vaan iskeytyy miehen päähän lapsen putkahtaessa maailmaan. Yhtäkkiä mies osaisikin kaikki lastenhoito temput, valita oikeat vaatteet lapselle, ennakoida jokaisen asian ja saada lapsen aina rauhoittumaan pelkällä katseella. Vai olisiko nämä asiat kuitenkin niitä, mitä joutuu hieman harjoittelemaan ja kokemaan kantapään kautta?

Meillä taaperon isi tekee pitkiä työpäiviä parhaimmillaan 6 päivää viikossa, joten minä olen aina ollut taaperon kanssa kahden arkisin. Isä oli viettänyt taaperon kanssa kahdestaan muutamia öitä viikonloppuisin, jos minulla oli menoa. Muuten olemme aina perheenä silloin kun isällä on vapaata.

Viime viikolla minulla oli paljon pitkiä koulupäiviä ja taaperon isi jäi etätöihin. Hän sai siis ensimmäistä kertaa olla minun roolissa ja minä luovutin kaikki narut hänen käsiinsä. Viikko sujui täydellisesti ja isä kasvoi viikon aikana niin paljon, että ei uskoisi samaksi mieheksi. Opimme ymmärtämään toisiamme paremmin. Minä ymmärrän, että työnteko voi väsyttää paljon ja hän oppi, etten minä ”lomaile” kotona, sillä taaperon hoitaminen on täyspäiväistä työtä.

Anna isälle mahdollisuus kasvaa

On olemassa kahdenlaisia isiä, niitä jotka kasvavat isäksi kokemuksen kautta ja niitä joista ei tule koskaan isiä, vaikka kokemusta löytyisi. Ei voi olettaa isän osaavan pakata hoitolaukkua oikein, tekevän juuri oikeanlaista ruokaa taaperolle tai ymmärtävän jokaista taaperon kiukkukohtausta, jos hän ei ole saanut kokea niitä itse. 

Ei äidiksikään opita niin, että joku kertoo sinulle töiden jälkeen millaista on olla äiti ja hoitaa lasta. Opit korkeintaan muutamia vinkkejä, mutta vasta käytännön harjoitus ilman kenenkään ohjausta tekee sinusta äidin. Sovelletaan siis samaa isiin ja annetaan heille mahdollisuus kokeilla, mokata ja oppia.

Seuraa meitä myös instagramissa @niina.mantere

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä