Ei kaikki sisarussuhteet noudata stereotypioita

Pysähdyin tuossa miettimään, että en ehkä ole koskaan kirjoittanut meidän lasten välisestä suhteesta blogissa. Aikaisemmin se ei olisi ollutkaan kauhean kuvailevaa, kun toinen ei ole päässyt ikänsä puolesta edes osallistumaan varsinaisiin leikkeihin, vaan tyytynyt seuraamaan maailmaa sivusta. Tietynlainen yhdessä toimiminen on lopullisesti lähtenyt käyntiin vasta tänä kesänä.

Näillä kahdella lapsella ei ole se perinteisin sisarussuhde, jossa katsotaan toisen naamaa aamusta iltaan jokaikinen päivä. Isoveli on käytännössä poissa vuoroviikot ja näin mielenkiinto toiseen pysyy ehkä paremmin yllä. Sitä ehtii tulla ikävä ja kaipuu leikkiseuraan.

Aamut meillä alkaa nykyään niin, että neiti suuntaa herätessään suoraan lastenhuoneeseen ja tökkii isoveljen hereille, jos ei ole kouluaamu. Tämä vaatii toki sen, että pikkusisko herää hyvällä päällä. Poika ponkaisee aina ylös heti ja siitä alkaa aamuleikit yhdessä. Tähän mennessä lapset on piirtäneet, lukeneet ja leikkineet minifiguureilla aikansa. Jossain vaiheessa neiti herkästi menettää hermonsa ja toisen meistä vanhemmista pitää mennä seuraksi, jotta isoveli saa sitä omaakin tilaa siskoltaan.

Riitely on ollut aina tosi harvinaista. Kumpikin tulee toimeen toisensa kanssa ja jotenkin noiden kahden luonteet hitsautuu ihan hyvin yhteen. Jotkut ”konfliktit” tulee siskon hermokohtauksista, joita voi olla aamusta iltaan ilman syytä. Tällöin toinenkin osapuoli saattaa harmistua, mutta useimmiten koittaa myös rauhoitella erilaisin keinoin. Samoin on havaittavissa myös sellaista isoveljen oman tilan kaipuuta eikä pienempää sisarusta aina haluta mukaan touhuihin, jolloin neitiä helposti harmittaa. Yritetään pojalle opettaa enemmän jakamista ja sitä, ettei muita saisi mielellään jättää leikin ulkopuolelle. Tämä on tärkeä taito muistaa esimerkiksi siellä koulussa. Silti samalla taataan sitä omaakin tilaa olla!

Faktahan se on, että isoveljen ”oikeuksiin” kuuluu pieni pikkusisaruksen härkkiminen ja tavaroiden omiminen. Olisin jopa huolissani, jos tätä ei tapahtuisi. Se opettaa vuorostaan neidille sen seikan, ettei kaikkea voi aina saada. Omaan sisarussuhteeseen kuului aikanaan kaikenlaista ja juuri siitä syystä meistä tuli niin läheiset. Saatiin käydä läpi kinamme ja sen jälkeen jatkaa leikkiä keskenämme. Valmistin isosiskon oikeuksilla siskoani kohti elämää ja siskoni taas opetti itselleni nöyryyttä sekä juuri sitä jakamista.

Yhtäkään pahansuopaa lyöntiä, hiuksista kiskomista, tavaroilla heittämistä tai vakavaa painimatsia en ole joutunut todistamaan. Muutamia murjottavia naamoja, ärtyneitä sanoja tai tavaroiden omimisia kyllä. Meillä lasten osalta on aikalailla rauha maassa, vaikka joskus nuo kaksi höyrypäätä menee lujaa nauraen aiheuttaen melusaastetta ympärilleen. Pääasia kuitenkin, että tuo melu sisältää lähinnä positiivisuutta sekä iloa. Toki meidän arkeen huonojakin päiviä osuu, sitä en lähde kiistämään!

Monesti ihmiset toivoo kahta poikaa tai kahta tyttöä, jotta lapsista tulee erottamattomat. Ajattelin itsekin joskus näin, kunnes huomasin saman käyneen meidän perheessä tytölle ja pojalle. He ovat erottamattomia ja heidän välillään vallitsee side, jota edes minä en voi ymmärtää. Jonain päivänä tuo side tulee olemaan rikkaus, joka kantaa elämässä.

Luulen, että lasten persoonat on tämän toimivan yhteiselon takana. Isoveli rakastaa autoja, taisteluleikkejä sekä miekkailua. Pikkusisko taas ei vähääkään hätkähdä, vaan menee siinä kaikessa sujuvasti mukana. Neiti on alkanut kiinnostua poneista, muumeista ja nukeista, joista isovelikin osaa leikin vaihtuessa innostua. Me ei olla perheenä muutenkaan sellaisia, että nyhjätään lelujen parissa pitkiä aikoja, vaan meidän tekeminen on melko toiminnallista. Pelataan palloa, käydään puistoissa, uidaan ja vieraillaan museoissa. Näissä touhuissa se yhdessä toimiminen korostuu ja lapset pääsee luonnollisesti tekemään asioita keskenään.

Vähän jännittää tulevan lapsen vaikutus suhteeseen. Tämä kolmonen on tosi lähellä neidin ikää ja jatkuvasti kotona. Etukäteen jo mietin tulevaisuutta ja sitä, että saadaan veli pysymään porukassa mukana.

Ei ne sisarukset tosissaan aina vain tappele keskenään. Ei aina synny mustasukkaisuutta. Kaikki isoveljet eivät hylji siskojaan tai siskot veljiensä leikkejä. Ne on niitä stereotypioita, joita jankutetaan siitä lähtien, kun ensimmäinen lapsista on saamassa sisaruksensa. Ihan turhaan.

Kommentit

10 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Avatar

En ole itse moisiin stereotypioihin törmännytkään!
Ja hyvä niin, sillä ei tuollaiset väittämät ainakaan meillä päde. Lapsia on kolme, koululaisia jo, kumpaakin sukupuolta. Toimivat hienosti yhteen, edelleen, kaksi tai kaikki kolme yhdessä.

Anette - Operaatio Äiti.

Mä törmään jatkuvasti. Heti, ku aloin oottaa neitiä niin sama virsi alkoi. ”Ootapas niitä pelkkiä riitoja ja itkuja ja hiuksista repimisiä.” Ja sama on se ihme perustelu, että ”onneks meillä on kaks poikaa.. saavatpahan ainutlaatuisen suhteen.” Noh.. öh. Miksei tyttö-poika kombolla voi olla ?

Avatar

Stereotypia on nimenomaan stereotypia = ei mikään kaikkiin pätevä totuus. Siksi tuo otsikko on hieman outoa suomea, koska tietenkään kaikki eivät noudata stereotypioita, eiväthän ne muuten olisi stereotypioita vaan faktaa.

Anette - Operaatio Äiti.

Ja sen takia se onkin vain otsikko 🙂 Lukemalla sisällön pystyy ymmärtämään pääpointin.

Avatar

Meillä kaksi tyttöä 5 ja 9 v.tappelevat aamusta iltaan ?mutta ehkä he joskus tulevaisuudessa rauhoittuvat.

Anette - Operaatio Äiti.

Voi olla tai sit ei 😀 Mut toisaalta varmasti vaikka tappelee on läheisiä 🙂 ♡

Avatar

Minulla ja veljelläni on 4 vuotta ikäeroa, veljeni ollessa se vanhempi. Niin pitkälle kuin muistan, olemme aina sekä riidelleet paljon, että olleet hyviä ystäviä. Lähtien ihan pienestä alkaen, sain sekä apua läksyissä ja seuraa leikissä, mutta olemme aina olleet myös hyviä ärsyttämään toisiamme ja toistemme kimpussa.

Mutta edelleen aikuisena olemme hyvissä väleissä vaikka välimatkaa onkin muutama sata kilometriä.

Anette - Operaatio Äiti.

Joo eihän se sitä kerro tykkääkö toisesta 🙂 Riidat kuuluu lapsille kyllä, ihan normaalia. Se on varmaan persoonakysymys. Kyllä mekin nahisteltiin ja silti sisko on rakas 😀 ♡

Avatar

Meillä 10v tyttö ja 3v poika. Iso ikäero ja eri sukupuoltakin. Silti on yhteisiä touhuja, kovaa kiintymystä toiseen mutta toki riitojakin.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä