Keväällä melkein erosit ja nyt sitten hehkutat

Ihmisillä tulee elämässä vaiheita, jolloin asiat ei mene ihan toivotulla tavalla. Se onkin ollut viime aikoina toistuva teema täällä blogissa. Hyvä ihmissuhde muuttuu heikoksi ja elämä kääntyy päälaelleen.

Yksisarvisen pieru löysi toisen pierun

Me tavattiin oman kumppanin kanssa aikanaan ihan vain ystävinä – työkavereina. Käytiin joskus leffassa, käveltiin yhdessä bussipysäkille ja naurettiin tauolla. Monta vuotta oltiin hyviä ystäviä ja eron jälkeen se ystävyys syveni. Meistä tuli pari. Olen aina tuntenut itseni ”yksisarvisen pieruksi” eli ihmiseksi, joka poikkeaa muista ihmisistä eikä ihan niin hyvällä tavalla. Ajattelin aina, että en tule löytämään kaltaistani ihmistä tästä maailmasta ja joudun vain tyytymään. Oli ilo huomata, että yksisarvinen oli pieraissut ainakin kahdesti ja kohtalo maalasi loput tarinasta. Löysin ihmisen, joka kaikessa hulluudessakin on samanlainen kuin minä.

Meillä on paljon yhteisiä heikkouksia ja vahvuuksia. Meillä on asioita, joiden kanssa me painitaan ja juttuja, joita me yhdessä vahvistetaan. On meillä paljon eroaviakin piirteitä keskenämme, mutta pääosin puhun nyt siitä samanlaisuudesta kaiken outouden säestämänä. 

Kaiken hyvän keskellä tuli melkein ero

Tämä melkein viisi vuotta on tuntunut, että meidät on kuin tehty toisillemme. Meillä on niin hassuja juttuja, samanlaista syvyyttä ja rakkautta ihan hirveästi. Silti kaiken rakkauden keskellä suhde päättyi melkein eroon keväällä ja se johtui lopulta siitä, että kumpikin väsähti. Lasten saaminen on ihanaa ja helpoista lapsista huolimatta vauva-ajat on kuluttaneet meitä ihan tajuttomasti. Valvotut yöt, itkuisat kuukaudet ja yhteisen ajan puute rakensi kuilua meidän välille. Hiljalleen etäännyttiin sillein luonnostaan arjen keskellä ja lopulta nukuttiinkin jo eri paikoissa, koska pelkäsin kuollakseni vauvan kätkytkuolemaa. Rakkaudesta huolimatta tilanne oli lopulta vaikea välille rakentuneen kuilun takia. Kumpikin eli omaa elämäänsä eikä muistanut istahtaa toisen kainaloon.

Palstoilla parjataan toisen suhdetta

Ihmisille tulee vaikeita aikoja ja joskus käydään ehkä eron partaalla. Se on normaalia elämää. Jossain palstalla sanottiin, että minä olen luovuttamassa heti, kun elämä ei olekaan prinsessasatua. Samalla palstalla povattiin meille myös eroa ja naurettiin sille, että nyt me hehkutetaan meidän onnea isoon ääneen.

Vaikea tilanne voi kääntyä voitoksi

On surullista, jos ihminen vain tyytyy parisuhteessa ja on siinä onneton. Jokaisen ihmisen pitäisi saada toivoa sitä omaa prinsessatarinaa huomion, rakkauden ja lämpimän läsnäolon kera. Jos suhde on sellainen, ettei siinä tunne oloaan hyväksi, on suhde myös silloin mahdollisesti väärä. Toki koskaan ei pidä tehdä nopeita päätöksiä, vaan antaa tilanteille mahdollisuus korjaantua. Itsekin huomasin sen, että parisuhteen vaikeimmat hetket kääntyi lopulta kohti valtavaa onnea. Se, että hetki sitten melkein erosi ei kiellä kertomasta nyt kuinka onnellisia ollaan. Se on samalla sanoma muille, jotka elää vaikeassa hetkessä, että kaikki voi vielä kääntyä hyväksi.

Meillä menee hyvin ja olen siitä valtavan onnellinen. Tuota kuilua on kurottu umpeen ja suhdetta eheytetty koko kesä. Ei kukaan voi povata tulevaisuuteen meidän välille mitään, koska ei ihminen itsekään voi tietää huomisen sanomaa. Miksi tyytyä murehtimaan tulevaa, kun voi pysähtyä nauttimaan hetkestä?

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä