Ajatuksia tulevasta vauvasta

Tässä postauksessa ajatuksia tulevasta vauvasta. Ajatuksia siitä, miten arki saattaa muuttua ja onko haikeaa, kun tämä tulee olemaan se viimeinen.

Onkohan se erilaista olla sitten neljän lapsen äiti?

Miltähän äitiys neljän lapsen kanssa tuntuu? Jotenkin sitä aina pohtii ajatuksia tulevan suhteen jokaisen uuden lapsen kohdalla. Kuinka paljon arki muuttuu ja minkälainen vilinä kotona käy neljän myötä? On ihan normaalia pohdiskella uusia kuvioita uuden lapsen myötä.

Tuoksuukohan se vauva samalle kuin aikaisemmatkin?

Vauvan tuoksu on ihana ja odotan sitä kaikista eniten. On mahtavaa, kun synnärillä saa käärön syliinsä ja nuuhkaisee päätä oikein pitkään. Tuoksuukohan seuraavakin vauva samalta? Onkohan se luonteeltaan samanlainen kuin joku aiemmista lapsista tai näyttääköhän se samalta kuin joku sisaruksista?

Meneekö neljä siinä missä kolmekin?

Erilaisia ajatuksia pyörii päässäni tulevan suhteen. Meneeköhän neljä lasta siinä missä kolmekin vai muuttuuko arki enää radikaalisti? Isoin muutos tuntui silloin, kun syntyi esikoinen ja myös toisen lapsista syntymän aikaan. Kolmannen kohdalla en enää kokenut arjen muuttuneen selkeästi. Kädet ovat nytkin hieman täynnä, joten mietin tuntuuko mitenkään erityisen isolta muutokselta se yksi sylissä lisää. Varmasti tähän vaikuttaa tulevan lapsen persoona hirveästi.

Tuntuuko neljäs sektio jo rutiinilta?

Sektiot ovat tuttua kauraa itselleni. Kaksi ensimmäistä olivat kiireellisiä sektioita ja tästä syystä kolmas suunniteltu sektio jännitti kaikista eniten. Pidin suunnitellusta ehkä vähiten, kun se oli ihan kamalaa odottelua ja vatvomista, mutta siitä myös toivuin nopeasti. On helpompaa, kun tietää jo mitä lääkkeitä tarvitsee leikkauksen jälkeen, miten noustaan ylös sängystä ja tuntee oman toipumistahdin. Viimeksi olisin saanut kotiutua alle vuorokaudessa sektiosta.

Miltä tuntuu aloittaa imetystaival taas alusta?

Imetys on itselleni tärkeä asia. Olen imettänyt jokaista edes vähän. Esikoiselle pumppasin maidon 4kk, tokaa imetin 1v 9kk ja kolmatta imetän itseasiassa edelleen kerran päivässä. Pelkään aina alussa jotenkin hysteerisesti, ettei imetys lähde onnistumaan, mutta tällä kertaa ajattelin ottaa asian kanssa rennommin ja luottaa kroppaani.

Onkohan haikeaa, kun tämä tulee olemaan viimeinen lapsi?

Pelottava ajatus, että tässä ollaan näitä vaiheita käymässä läpi viimeistä kertaa. Ei enää koskaan jännittävää haaleaa viivaa raskaustestissä. Ei enää koskaan alun yökkimisiä. Pelottaa samalla, että osaako sitä nauttia kaikesta tarpeeksi ja samalla sitä ottaa kaiken jotenkin tosi rennosti. Haikeaa se on, mutta näin sen kyllä pitääkin mennä.

Onko siellä muita neljän lapsen äitejä? Mitä ajatuksia neljännen lapsen odotus toi?

Ajatuksia vauvasta

 

SEURAA MYÖS INSTAGRAMISSA @operaatioaiti

Kommentit

4 kommenttia
Anette - Operaatio Äiti.

Alussa sokerit aina heittelee, mutta sitten tasaantuu aika kivasti 🙂

Avatar

Ihana kuulla että sinullakin on jo neljäs raskaus diabeetikkona!
Oletko kokenut haasteellisena saada pidettyä sokerit kurissa raskauden eri vaiheissa?

Tsemppiä odotukseen!

Avatar

Hep.
Neljännen odotus meni jo ”rutiinilla”. Toki jännitin miten vauvan syntymä tulee vaikuttamaan perheen dynamiikkaan. Muutos ei sinänsä ollut iso, mutta neljännen synnyttyä tajusi, että nyt loppuu kädet ja silmät kesken. Nelonen on nyt 2v ja kun ollaan leikkipuistossa tms niin tuntuu työläältä pitää lukua neljästä päästä. En ole vieläkään täysin tottunut siihen.😃 Ja voi sitä riittämättömyyttä kun kaikki neljä yhtä aikaa vaativat omien tarpeidensa huomiointia. Tekis mieli kaivaa jonotusnumerot esille.🙈

Anette - Operaatio Äiti.

Haha, kuulostaa toiminnalliselta arjelta 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä