Istuva+venyvä vaate ja seliseli

Olen ollut hiljaa. En siksi, etteikö käsityöt nappaisi, vaan siksi, että on ollut aika paljon muuta. Hoidimme parisuhdettamme Paremman avioliiton perheleirillä viikon verran (positiivinen kokemus!), muuten aika on kulunut muuton parissa – leiriltä palatessa kotona odotti suuri kaaos, jota nyt yritän siirtää laatikoiden sisäpuolelle. Valmistuin maisteriksi tässä kesällä ja luokanopettajan (määräaikainen) pesti sekä ensimmäinen omistusasuntomme odottaa Etelä-Savossa. Näin siis iloisesti sanomme heipat Helsingille ja siirrymme ”paremmille metsästysmaille”.

Muuton tuoksinassa piti kaivaa esiin yksi ompeluksista, joka on jäänyt kuvaamatta ja esittelemättä. Olen turhautunut venyneisiin ja vanuneisiin trikoovaatteisiin. Olenkin peruskaava-uskoontulon myötä tajunnut, että eihän siinä ole järkeä, että kankaaseen laitetaan elastaania ja sitten se venytetään muka-istuvaksi minkä tahansa kropan päälle. Ja kas, vaate venyy ja on muodoton pian ja sinne meni sekin tekstiilimateriaali (ei se elastaani kaikkea kestä). Koska minua on siunattu muodolla jos toisella ja käsissäni oli ihanan pehmoista Lillestoffin farkkujerseytä, ajattelin kokeilla muotolaskosten lisäämistä trikoovaatteeseen, mikä on mielestäni aika harvinaista venyvissä ostovaatteissa. Peruskaavaa kuosittelin jättäen rinta- ja olkamuotolaskoksen (käännettynä) vaatteeseen. Jälkeen päin tarkasteltuna olisin voinut lisätä myös selkään muotolaskosta, mutta sen ehtii myöhemminkin, jos oikein käy kaduttamaan. Paita istuu, mutta ei siksi, että se olisi venytetty päälleni, vaan koska se on minun muotoiseni jo heti. Tästä tuli yksi lempipaidoistani, syksyä on vaatetettu yhden paidan verran.

Ompelukone ja saumuri odottaa muuttoa ja pikkuhiljaa käsityömateriaalit siirtyvät odottamaan uutta kotia. Nyt siirryn takaisin pakkaamaan.

Iloista viikonloppua!!

Anni