Lapsi Lapsen terveys
11/12/2015

Herkkujen antaminen lapselle: Tämän takia karkkipäivä voi olla huono juttu

Kohtuullinen herkuttelu on osa normaalia ruokavaliota. Herkkujen täydellinen kieltäminen lapselta ei ole hyväksi, mutta karkkipäiväkään ei aina ole hyvä vaihtoehto.

Herkkujen antaminen lapselle: Tämän takia karkkipäivä voi olla huono juttu

Kohtuullinen herkuttelu on osa normaalia ruokavaliota. Herkkujen täydellinen kieltäminen lapselta ei ole hyväksi, mutta karkkipäiväkään ei aina ole hyvä vaihtoehto.

Minkä ikäiselle lapselle voi antaa karkkia?

Alle yksivuotiaalle ei kannata antaa karkkia, eikä se ole tarpeen alle kolmevuotiaallekaan, jos kenellekään. Ihmisellä on luontainen mieltymys makeaan, ja on turha vahvistaa mieltymystä pienestä pitäen. Yleensä pieni lapsi ei edes ymmärrä karkin päälle.

Isovanhempien on tärkeä kunnioittaa herkkuasioissa vanhempien näkemystä; on paljon parempiakin tapoja osoittaa rakkautta.

Tosin pienikin lapsi saattaa haluta karkkia, jos hän näkee vanhempien tai isompien sisarusten herkuttelevan. Silloin karkkia voi antaa mutta vain vähän. Lapsi saattaa tyytyä jo yhteen karkkiin, jos ei ole tottunut saamaan enempää.

Karkkiakin suurempi ongelma ovat mehut sekä sokeroitu jogurtti ja vanukas, joita saatetaan antaa aivan pienillekin lapsille päivittäin.

Jos lapselle pitää napata nopeasti mukaan juotavaa ja syötävää, paras vaihtoehto on vesipullo ja vaikka maustamaton jogurtti hedelmän tai marjojen kera.

Lue lisää: Näin saat lapsesi syömään terveellisesti

Onko karkkipäivä hyvä juttu?

Karkkipäivä on hyvä idea, jos herkuttelu pysyy kohtuudessa ja rytmittyy järkevästi.

Karkkipäivänäkin tulisi pitää huoli säännöllisestä ruokailusta. Parasta olisi, jos karkit syötäisiin jälkiruoaksi kunnon ruoan päälle. Silloin hampaille ei tule ylimääräisiä happohyökkäyksiä, eikä luontainen mieltymys makeaan vahvistu.

Usein karkkipäivä tarkoittaa kuitenkin sitä, että karkkia napostellaan pitkin päivää. Kunnon ruokaa ei välttämättä syödä, vaan nälkä tyydytetään karkilla. Silloin karkkia menee yleensä suuria määriä, mikä ei tietenkään ole hyväksi.

Lisäksi lapsi saattaa odottaa karkkipäivää koko viikon, mikä voi kasvattaa karkin merkityksen turhan suureksi.

Karkkipäivän vaihtoehtona voi tarjota karkkia silloin tällöin aterian päätteeksi. Karkin syömisestä ei kannata tehdä numeroa, vaan vanhempi voi ruoan jälkeen kysyä, että otettaisiinko vaikka palat suklaata jälkiruoaksi.

Karkki ei kuitenkaan saa olla palkinto siitä, että syö ensin kunnon ruoan.

Lue lisää: Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää?

Kannattaako karkki korvata rusinoilla tai kuivatuilla hedelmillä?

Rusinat ja kuivatut hedelmät eivät ole yhtään karkkia parempi vaihtoehto. Niissä on runsaasti hedelmäsokeria, ja lisäksi ne tarttuvat ja saattavat jäädä hampaiden pintaan, mikä vahingoittaa hampaita.

Pieni rusina-aski vastaa noin kolmea sokeripalaa.

Lue myös: Syyllistytkö purkkiruoan antamisesta? Tämän takia se on turhaa

Miten lapselle voi opettaa terveen suhtautumisen herkkujen syömiseen?

Lapsi on täysin mahdollista totuttaa siihen, että herkkuja syödään vain kohtuullisia määriä. Vanhempien oma asenne herkutteluun ja herkkujen käyttö ovat ratkaisevia. Lapselle voi kertoa, että herkut eivät ole hyväksi, vaikka ne maistuvatkin hyvältä.

Pienikin lapsi ymmärtää, kun hänelle selittää, että liiallisesta herkkujen syömisestä voi tulla huono olo ja maha kipeäksi. Herkkujen rajoittamista voi perustella myös sillä, että hampaat eivät tykkää.

Periaatteessa vanhemman ei tarvitse perustella herkkujen rajoittamista ollenkaan. On vanhemman velvollisuus päättää, kuinka paljon ja miten usein herkkuja syödään.

Lue lisää: Lapsen hampaiden reikiintyminen: näin ehkäiset sen

Onko herkkujen kieltämisestä haittaa lapselle?

Täydellinen kieltäminen ei yleensä ole hyväksi. Lapsi haluaa olla samanlainen kuin kaverit, ja kieltäminen  saattaa saada hänet tuntemaan olevansa erilainen kuin muut lapset.

Joillekin lapsille kielletyt herkut saattavat muuttua erityisen houkutteleviksi, mikä voi johtaa esimerkiksi salaa syömiseen.

Toisiin herkkujen kieltäminen ei välttämättä vaikuta mitenkään, mutta se riippuu lähi- ja kaveripiirin herkkujen käytöstä.

Lue myös: Testaa, oletko tunnesyöppö

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Heli Alden Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.