Lapsi Lapsen terveys
04/12/2015

Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää?

Mitä teet, kun lapsi on surullinen? Tarjoatko hänelle lohdutukseksi herkkuja? Moni suomalainen nainen on tunnesyöjä, joka ei kykene kohtaamaan tunteitaan oikein, ja kasvattaa huomamatta lapsestaan samanlaista. Lue, miten katkaiset tunnesyönnin kierteen perheessäsi.

Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää?

Mitä teet, kun lapsi on surullinen? Tarjoatko hänelle lohdutukseksi herkkuja? Moni suomalainen nainen on tunnesyöjä, joka ei kykene kohtaamaan tunteitaan oikein, ja kasvattaa huomamatta lapsestaan samanlaista. Lue, miten katkaiset tunnesyönnin kierteen perheessäsi.

Tunnesyöminen on yleistä varsinkin suomalaisten naisten keskuudessa. Tunnesyöjä ei kykene kohtaamaan tunteitaan oikein, vaan yrittää säädellä joko positiivisia tai negatiivisia tunteitaan ruoasta saatavan mielihyvän avulla. Tunnesyönti ei ole tavatonta lapsillakaan.

Mitä tarkoittaa lapsen tunnesyöminen?

Lasten tunnesyönnin taustalla on usein pettymys tai suru. Lapsi oppii säätelemään tunteitaan vanhempiensa tarjoaman mallin avulla.

Jos lapsi kokee pettymyksen tai esimerkiksi päiväkotipäivä on mennyt huonosti, tunnesyöntiin tottunut vanhempi antaa tälle helposti hyvää ruokaa lohdukkeeksi. Silloin lapsi oppii, että ruoka helpottaa ikävää oloa.

Lapselle voi toki antaa pullan ikävän päivän päätteeksi, mutta se johtaako se tunnesyöntiin, riippuu siitä, miten se tehdään. Jos lapselle samalla viestitään, että tämä lohduttaa, kun sinulla oli kurja päivä, ohjeistetaan lasta käsittelemään tunteitaan väärin.

On hyvä muistaa, että syömisen tärkeä tehtävä on tuoda myös mielihyvää. On eri asia lohduttaa tai helliä itseään ruoalla kuin nauttia hyvästä ruoasta tai juhlistaa esimerkiksi kesäloman alkamista yhdessä perheen kanssa.

Lue lisää: Näin saat lapsesi syömään terveellisesti

Tuleeko lapsesta tunnesyöjä, jos vanhemmat ovat tunnesyöjiä?

Ei välttämättä, jos aikuinen ymmärtää, että on esimerkiksi parempi ottaa väsynyt lapsi syliin levähtämään kuin antaa tälle kupillinen kaakaota ja keksi lohdukkeeksi.

Lasta tulisi myös opettaa sanoittamaan tunteitaan esimerkiksi kertomalla, että nyt sinä olet väsynyt ja tarvitset lepoa, koska päivä venähti pitkäksi.

Toki on ristiriitaista opettaa toisin ja tehdä itse toisin. Moni suomalainen nainen on tunnesyöjä ja pyrkii salaamaan sen lapsiltaan. Lapset kyllä vaistoavat tällaisen käyttäytymisen pian.

Lue lisää: Testaa, oletko tunnesyöppö

Näin tunnistat, onko lapsesi tunnesyöjä:

  • Lapsi hakeutuu kiukkuisena ja väsyneenä helposti ruoan äärelle ja pyytää lisää herkkuja.
  • Lapsi syö enemmän ollessaan pahalla mielellä ja esimerkiksi pyytää toistuvasti lisää, eikä tavanomainen annos hyvää ruokaa riitä.
  • Lapsi on päiväkodista tultuaan syönyt päivällisen ja on kylläinen, mutta haluaisi väsymykseensä jotain hyvää syötävää.
  • Lasta voi tarkkailla myös muutostilanteissa. Jos perheessä tapahtuu muutoksia, hoitopaikka muuttuu tai kaverisuhteet vaihtuvat, tunnesyönti voi tulla esiin.
  • Muutostilanteet ovat myös paikkoja ennaltaehkäistä tunnesyönnin kehittymistä: huolehdi että lapsi syö riittävästi ja säännöllisesti. Älä korosta mielihyvää tuovia herkkuja.

Miten auttaa tunnesyöjää?

Muutos on tehtävissä, mutta se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Vanhemman tulisi ensin miettiä, minkälaista viestiä antaa omalla käyttäytymiselläsi. Voiko omaa käyttäytymistä muuttaa? Ateriarytmistä tulisi pitää prosessin aikana korostetusti kiinni ja opettaa lasta sanoittamaan tunteitaan kuvien avulla tai juttelemalla.

Jos omat voimavarat ovat jostain syystä vähäiset, asian voi ottaa esiin neuvolassa.

Terve suhtautuminen ruokaan ja syömiseen on kaiken a ja o. Herkut kuuluvat elämään, arkeenkin pieninä määrinä. Ruokavaliossa voi päivittäin olla jotain hyvää, esimerkiksi makea jälkiruoka aterian päätteeksi. Niitä ei kannata kieltää kokonaan.

Lue myös: Näin ehkäiset lapsen hampaiden reikiintymisen

Mitä tehdä, kun isovanhemmat lohduttavat ruoalla?

Jos isovanhemmat ovat vain harvoin läsnä, ja perheen ruokarytmi on muuten terve ja normaali, heidän tarjoamalla mallilla ei ole merkitystä. Tällöin mummolahetket ovat verrattavissa juhlaan. Toki herkkujen määrästä voi keskustella heidän kanssaan.

Jos isovanhemmat ovat selkeästi iso osa arkea, asiaan kannattaa puuttua.

Lue lisää: 4 keinoa: Näin kannustat lastasi liikkumaan

Mihin tunnesyönti voi johtaa?

Ylipaino ja erilaiset syömishäiriöt voivat saada alkunsa tunnesyömisestä.

Tunteisiin syöminen kaventaa myös ruoan laatua, sillä jos iltapäivällä syö suklaalevyn, se vie tilaa oikealta ruoalta, jolloin tärkeät vitamiinit jäävät saamatta.

Aikuisen ylipainon ja tunnesyönnin takana on usein lapsuudesta opitut mallit.

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti, FT, Marja Vanhala, ODL Liikuntaklinikasta.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.