Lapsi Lapsen terveys
08/03/2016

Näin tunnistat lapsen keliakian

Ripuli, vatsakipu, ummetus ja kasvun hidastuminen voivat olla oireita lapsen keliakiasta.

Näin tunnistat lapsen keliakian

Ripuli, vatsakipu, ummetus ja kasvun hidastuminen voivat olla oireita lapsen keliakiasta.

Vatsakipu, ripuli ja ummetus kuuluvat tyypilliseen keliakian taudinkuvaan. Keliakia on sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa. Oireita voi olla vaikea erottaa lasten muista vatsavaivoista.

– Etenkin jos oire vaivaa pitkään, toistuu tai lähisuvussa on keliakiaa, kannattaa ottaa huomioon keliakian mahdollisuus, sanoo keliakiasta väitellyt dosentti, lastenlääkäri Kalle Kurppa.

Isommat lapset osaavat usein itse kertoa, jos vatsa on kipeänä paljon viljaa sisältävän ruoan, vaikkapa pitsan tai pastan syömisen jälkeen. Yhteyden tunnistaminen voi kuitenkin olla haastavaa, sillä viljaa syödään yleensä pitkin päivää.

Lue myös: Tunnista ja hoida vauvan vatsavaivat

Keliakia voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä

Vatsaoireita on noin puolella keliakiaa sairastavista lapsista. Sairaus voi nimittäin oireilla monilla muillakin tavoilla.

– Keliakian diagnosointia vaikeuttaa se, että oireita voi olla vaikea yhdistää keliakiaan. Sairaus voi olla jopa täysin oireeton, Kalle Kurppa kertoo.

Keliakia voi esimerkiksi hidastaa pituuskasvua ja aiheuttaa kehityksen hidastumista, raudanpuuteanemiaa, maksa-arvojen nousua, niveloireita ja pysyvien hampaiden kiillevaurioita sekä aftoja suuhun.

Ihokeliakiassa iholle nousee rakkulainen, voimakkaasti kutiseva ihottuma. Sairaus on kuitenkin harvinainen lapsilla. Tavanomaista keliakiaa löytyy puolestaan kaikenikäisiltä, joskin harvoin vauvoilta.

Lue myös: Tunnista vauvan allergia

Keliakian toteaminen: verikoe ja tarvittaessa ohutsuolikoepala

Keliakiaa epäiltäessä tutkitaan keliakiavasta-aineet verestä. Jos vasta-aineet ovat positiiviset, keliakiaepäily varmistetaan ohutsuolikoepalalla. Koepala otetaan mahantähystyksen yhteydessä, ja tähystys tehdään lapsille nukutuksessa erikoissairaanhoidossa.

– Ilman koepalan ottamista ei saa Kelan maksamaa erikoisruokavaliotukea. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, Kalle Kurppa kertoo.

Jatkossa keliakiadiagnoosiin saattavat riittää osalla potilaista riittävän korkeat vasta-ainetasot ilman ohutsuolen koepalaa.

Keliakiaa hoidetaan elinikäisellä gluteenittomalla ruokavaliolla, johon ei tule siirtyä ennen lääkärin diagnoosia.

Kun gluteenia sisältävät tuotteet jätetään ruokavaliosta pois, keliakian oireet poistuvat lähes aina, toisilla nopeasti ja toisilla hitaammin.

Alle 16-vuotiaiden vanhemmat saavat tukea keliakiaa sairastavan lapsensa erikoisruokavalion ylläpitämiseen, jos sairaus on diagnosoitu koepalalla ohutsuolesta (tai ihosta, jos kyseessä on ihokeliakia). Yli 16-vuotiaat eivät enää saa tukea ruokavalioonsa.

Keliakia poistaa ruokavaliosta yleisimmät viljat

Keliakian toteamisen jälkeen lääkäri kirjoittaa yleensä lähetteen ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ruokavaliohoidon ohjauksessa on hyvä käydä heti sairauden varmistuttua ja toisen kerran puolen vuoden kuluttua.

Gluteeniton ruokavalio merkitsee, että kaikki gluteenia sisältävät ruoat ja elintarvikkeet jätetään pois. Gluteenia on vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Leipien, pastan, keksien ja hiutaleiden lisäksi gluteenia saattaa olla melkein missä vain, vaikka pakasteperunoissa, makeisissa, jäätelöissä ja maustekastikkeissa.

– Kaikki prosessoidut tuotteet kannattaa tarkistaa, toteaa ravitsemusterapeutti Sanna Arnala Keliakialiitosta.

Vähäinenkin määrä gluteenia käynnistää uudelleen ohutsuolen tulehdusreaktion, joka tuhoaa suolinukkaa. Siksi kaiken gluteenin välttäminen on tärkeää keliakiaa sairastavalle. Kun ravinnossa ei ole gluteenia, suolinukka alkaa parantua.

Gluteeniton kaura, tattari ja kvinoa tilalle

Viljavalmisteet ovat tärkeä kuidun, vitamiinien ja hivenaineiden lähde. Ne tulee korvata keliaakikolle sopivilla viljatuotteilla, joita ovat gluteeniton kaura, maissi, hirssi, tattari, kvinoa ja amarantti.

– Korvaamisen voi aloittaa esimerkiksi gluteenittomasta kaurasta. Kvinoaa suosittelen myös kokeilemaan, se on ravinteikas kasvi, jota viljellään Suomessa. Tattarin makuun voi totuttaa lasta lisäämällä sitä kaurapuuron joukkoon, Sanna Arnala vinkkaa.

Keliaakikko ei voi käyttää tavallisia kaurahiutaleita, vaan hänen on hankittava gluteenitonta kauraa, jonka käsittelyssä joukkoon ei ole päässyt yhtään vehnää.

Gluteenittomia tuotteita on nykyään saatavilla hyvin lähes kaikista ruokakauppoista.

Kuidun määrä haaste gluteenittomassa ruokavaliossa

Kuidun riittävä määrä on seikka, johon tulee kiinnittää Arnalan mukaan erityisesti huomiota gluteenittomaan ruokavalioon siirryttäessä.

Kuitua saa viljavalmisteiden lisäksi myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista, joita keliaakikon olisi hyvä syödä niitä runsaasti. Viljavalmisteet ovat tärkein kuidun lähde myös gluteenittomassa ruokavaliossa.

Ruokavaliossa olisi hyvä olla myös kalaa, vähärasvaisia maitotuotteita, pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa (esim. kasviöljy, pähkinät) ja vaaleaa lihaa. Myös soijarouhetta ja palkokasveja voidaan käyttää proteiinin lähteinä.

Keliakiaan liittyvä ruokavaliohoito tuo lapselle henkisiä haasteita, kun hänen on jatkuvasti mietittävä, mitä hän voi syödä ja mitä ei. Toiset lapset voivat myös kysellä, miksi lapsi syö eri ruokaa kuin muut. Näitä tilanteita olisi hyvä miettiä yhdessä jo etukäteen, jotta lapsi ei koe jäävänsä yksin keliakian kanssa.

Keliakialiiton sivuilta löytyy paljon materiaalia lasten gluteenittoman ruokavalion noudattamisesta, esimerkiksi päivähoidossa ja koulussa.

Keliakiaa seurataan vasta-aineita mittaamalla

Huono kasvu, anemia ja muut keliakian oireet korjaantuvat yleensä hyvin ruokavaliohoidolla.

– Hoidon tehoamista seurataan vasta-ainekokeilla. Vasta-ainetasojen palautuminen normaaliksi voi viedä jopa yli vuoden, Kurppa kertoo.

Kun vasta-aineet ovat negatiiviset, lapsen suoli on kunnossa. Jos vasta-aineet eivät korjaannu pidemmässäkään seurannassa, ruokavaliossa saattaa olla jokin piilogluteenin lähde, joka täytyy löytää ja poistaa.

Tilanteen normalisoiduttua vasta-ainetasojen seurantaa tarvitaan yleensä enää 2–3 vuoden välein.

Lue myös: Teini-ikäisen hoitamaton keliakia voi aiheuttaa monia oireita 

Keliakia on perinnöllinen sairaus

Jos keliakiaa esiintyy lähisuvussa, keliakiaan sairastumisen riski on keskimäärin 10–15 prosenttia (joskin tässä on suuria yksilöllisiä eroja).

1-tyypin diabetes ja keliakia kulkevat usein käsi kädessä, ja siksi diabeetikoilta seurataan keliakiavasta-aineita. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta ja muut autoimmuunisairaudet ovat keskimääräistä yleisempiä keliaakikoilla ja toisin päin. Autoimmuunisairaudet ovat tauteja, joissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia soluja vastaan. Näihin tauteihin liittyy samantyyppisiä perintötekijöitä kuin keliakiaan.

Keliakiadiagnoosi oli vuoden 2015 lopussa 2447 alle 16-vuotiaalla ja 34 520 16 vuotta täyttäneellä.

Lähteenä on käytetty myös Pertti Mustajoen artikkelia Keliakia (Duodecim).

Keskustele: Keliakia

Keskustele: Vuosia hoitamaton keliakia – voiko enää toivoa raskautta?

Avainsanat

Kommentit

Kyllä Keliakiasta kerrotaan, miten tunnistaa oireita ja pidetään oireiden perusteella mahdollisena lapsen sairautena. Vaan kun kyseessä on maitoallergia, sitä vaan kohautetaan olkapäitä herkästi ja todetaan, että ”lapsen suoli on vaan kypsymätön” ja huudot lapsen kivuista menee kuuroille korville :(

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.