Lapsi Lapsen terveys
10/04/2017

Tunnista ja hoida hyvin lapsen vesirokko

Pikkulapsilla vesirokko on yleensä lievä, ja tauti paranee itsestään noin viikossa. Kutinaa voi helpottaa vesirokkovoiteella, antihistamiinilla tai suihkuttamalla ihoa vedellä. Odottajan tai vastasyntyneen vesirokko vaatii aina lääkityksen.

Vesirokko tarttuu herkästi hengitysteiden kautta, ja jo oleskelu vesirokkopotilaan kanssa samassa huoneessa riittää. Vesirokon itämisaika on 10–21 vuorokautta.

Vesirokon tartuttavuus alkaa jo 1–2 päivää ennen ihottuman alkua ja jatkuu kunnes rakkulat ovat kuivuneet eli noin 5 vuorokautta, sillä tauti tarttuu myös rakkulanesteiden kautta.

Kun tauti on tartuttavassa vaiheessa, lasta ei saa viedä päivähoitoon.

Vesirokon oireita ovat kuume ja kutisevat rakkulat

Vesirokkoon liittyy yleisoireita, kuten kuumetta, ruokahaluttomuutta ja väsymystä iho-oireiden puhjetessa tai jo oireita edeltävinä 1–2 päivänä.

Tyypillisesti iholle ilmestyy punoittavia ja kutisevia paukamia, jotka muuttuvat muutamassa tunnissa rakkuloiksi.

Parin päivän kuluessa rakkulat samenevat, rikkoutuvat tai painuvat keskeltä kasaan ja arpeutuvat. Uusia rakkuloita muodostuu yleensä noin 3–4 päivän ajan. Niitä ilmaantuu ennen kaikkea vartalolle, mutta joskus myös hiuspohjaan ja suun limakalvolle.

Jos lapsella on atooppinen iho, vesirokko saattaa olla tavallista hankalampi.

Joskus vesirokon oireet jäävät hyvin lieviksi, ja iholle tulee vain muutama rakkula.

Vesirokon voi sairastaa pääsääntöisesti vain kerran; taudin uusiminen on erittäin harvinaista.

Tuhkarokkoepidemia on nyt riski myös Suomessa – näillä alueilla heikoin rokotesuoja

Helpota lapsen ihon kutinaa

Vesirokko paranee itsestään yleensä noin viikossa. Kutiseviin rakkuloihin voi tarvittaessa käyttää suun kautta annettavaa antihistamiinivalmistetta.

Myös apteekista saatava, mentolispriitä sisältävä voide viilentää kutiavaa ja kuumottavaa ihoa. Voidetta kannattaa sivellä vain ehjille rakkuloille, sillä se kirvelee rikkoutuneissa.

Kutinaa voi lievittää myös suihkuttamalla lapsen ihoa lämpimällä vedellä. Älä kuitenkaan vie lasta saunaan tai kylpyyn.

Pienelle lapselle voi laittaa yöksi sukista ”tumput” käsiin ehkäisemään raapimista unen aikana. Jos kutina on erittäin hankalaa tai rakkulat tulehtuvat raapimisen seurauksena, on syytä käydä lääkärissä.

Vesirokon jälkitaudit, kuten korvatulehdus ja keuhkokuume, ovat harvinaisia. Lapsilla voi myös joskus ilmetä tasapainovaikeuksia merkkinä pikkuaivotulehduksesta. Tila on vaaraton ja paranee itsestään.

Vesirokko on vaarallinen sikiölle ja vastasyntyneelle

Arviolta vain 3–5 prosenttia suomalaisista aikuisista ei ole sairastanut vesirokkoa. Jos raskautta suunnitteleva ei ole sairastanut vesirokkoa, hänen kannattaisi ottaa vesirokkorokote ja tarkistaa muutenkin rokotesuojansa.

Jos odottajalla epäillään vesirokkoa tai vesirokkotartuntaa, on aina syytä ottaa yhteys lääkäriin. Vesirokko voi nimittäin siirtyä sikiöön ja aiheuttaa alkuraskauden aikana epämuodostumia ja kehitysvammaisuutta.

Raskaana olevan tulisi hakeutua saman tien lähimpään sisätautipäivystykseen (tartuntariskin vuoksi ei siis neuvolaan tai naistentautien poliklinikalle).

Odottajan vesirokon hoidossa käytetään lääkettä, asikloviiriä. Samaa lääkettä voidaan määrätä myös lapselle, jonka elimistön puolustusjärjestelmä on sairauden tai lääkityksen vuoksi heikko.

Jos äidille puhkeaa vesirokko 0–5 päivää ennen tai kahden päivän sisällä synnytyksestä, vastasyntyneelle annetaan immunoglobuliinia ja asikloviiri-lääkitys. Tällaisessa tilanteessa noin yksi viidestä vastasyntyneestä sairastuu vesirokkoon. Jos joku muu vastasyntyneen perheenjäsenistä sairastuu vesirokkoon, hoitoa ei tarvita.

Rokkotaudit ja raskaus: Näin rokkotaudit vaikuttavat sikiöön
Onko lapsella tulirokko? Näin tunnistat ja hoidat sen

Lähteet: Hannu Jalangon artikkeli Vesirokko (Duodecim) ja HUS-sivuston hoito-ohje rokkotauteihin

Vesirokkorokote tulee syksyllä yleiseen rokotusohjelmaan

Vesirokon ehkäisemiseksi on olemassa tehokas rokote, joka tulee yleiseen rokotusohjelmaan syksyllä 2017.

Rokotteen saavat maksutta kaikki 1,5–11-vuotiaat lapset, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Rokotussarjaan kuuluu kaksi pistosta, ja rokotukset alkavat syyskuussa.

Kaikkien 13 vuotta täyttäneiden, jotka eivät ole tautia sairastaneet, kannattaisi myös otattaa rokote, sillä tässä ikäryhmässä vesirokon taudinkuva voi olla raju, ja komplikaatiot ovat yleisempiä kuin nuoremmilla.

Vesirokkorokote aiheuttaa vain vähän sivuvaikutuksia. Yksittäisiä näppylöitä tai (harvoin) rakkuloita esiintyy 1–2 viikon kuluttua rokotuksesta noin viidellä prosentilla rokotetuista. Yleisoireet ovat erittäin harvinaisia.

Vesirokon aiheuttaja on herpesviruksiin kuuluva varicella-zostervirus, joka jää elimistöön ja voi joskus aiheuttaa myöhemmin vyöruusun (kivulias, alueellinen rakkulaihottuma yleensä vartalolla tai kasvoissa).

Vesirokkorokote suojaa näin ollen todennäköisesti sekä vesirokolta että vyöruusulta, johon sairastuu elämänsä aikana jopa joka viides.

Lähteet: THL ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimus-sivusto.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.