Lapsivesi

Sikiö uiskentelee lapsivedessä sikiökalvojen muodostamassa pussissa, jonka sisempi kerros on ns. vesikalvo ja ulompi verisuonia sisältävä suonikalvo.

Teksti Toimitus

Sikiö uiskentelee lapsivedessä sikiökalvojen muodostamassa pussissa, jonka sisempi kerros on ns. vesikalvo ja ulompi verisuonia sisältävä suonikalvo. Vesi suojaa sikiön herkkiä elimiä, tasaa tulijan lämpötaloutta sekä vaimentaa ulkoisia iskuja ja töytäisyjä.

Lapsivesi on kirkasta nestettä, jota muodostuu vesikalvon pintasoluista, mutta valtaosa siitä tulee äidin verestä kalvon läpi tihkumalla. Loppuraskaudesta lapsivesi on pääosin sikiön virtsaa, josta suurin osa on vettä ja loppu sikiön ihosta hilseilleitä soluja, suoloja, fruktoosia, valkuaisaineita ja rasva- ja aminohappoja. Hapettomassa tilassa neste on täysin steriiliä.

Lapsivesi on jatkuvassa kiertokulussa. Se uudistuu sikiökalvojen läpi ja ylimäärä poistuu napavaltimoiden ja istukan kautta äidin verenkiertoon. Sikiö myös nielee vettä, joka palaa takaisin lapsiveteen virtsana. Munuaisten eritystoiminta käynnistyy jo 9. -10. raskausviikolla.

Lapsiveden määrä on 15. viikolla noin kolme desiä. Suurimmillaan, noin 1-1,5 litraa, se on raskauden loppukolmanneksen alussa. Tämän jälkeen vesi vähitellen hupenee, ja syntymän hetkellä sitä on kohdussa enää noin 6-8 desiä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä