Saankohan kaksoset? Nämä asiat vaikuttavat todennäköisyyteen

Tiesitkö, että Länsi-Suomen kylissä kaksoset ovat olleet yleisiä? Vanhastaan suurperheissä kaksosia syntyi katraiden lopuksi. Modernin naisen kaksosraskautta voi enteillä oma ikä ja pituus.

Teksti Natalia Kisnanen
Montako jalkaparia mahassasi möyriikään?

Haaveissa kaksoset? Olisiko sinusta ihanaa saada kaksi lasta yhdellä raskaudella ja vauvavuodella? Suomalaisella tähän onkin tavallista paremmat luomumahdollisuudet!

Geeniperimä lisää todennäköisyyttä

Pohjoismaalaisille on vanhastaan syntynyt suhteellisesti eniten kaksosia länsimaissa. Suomen länsirannikolla ja etenkin Ahvenanmaalla kaksosia ja kolmosia on ennen vanhaan syntynyt niin tiuhaan, että muut alueet Pohjoismaissakin ovat jääneet toiseksi.

Suomalaisilla näyttäisi olevan tavallista yleisemmin geenimuunnoksia, jotka irrottavat useamman kuin yhden munasolun per kuukautiskierto. Jos tiedät kaksosia olevan suvussa, tiedät myös olla varuillasi!

Vuositasolla syntyy noin 700 kaksosparia.

Jos kaksi yhtä aikaa irronnutta munasolua kohtaa kumpikin siittiön, alkunsa saavat erimunaiset eli epäidenttiset kaksoset. Koska geenimuunnos vaikuttaa vain munasolujen toimintaan, sen perineet miehet voivat vain viedä geeniä eteenpäin, eivät saada sillä kaksosia.

1950-luvulla Suomessa tuhannesta synnytyksestä peräti noin 16 oli kaksossynnytyksiä. Nykyäänkin kaksossynnytyksiä on Suomessa noin 14 tuhannesta synnytyksestä. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 700 kaksosparia.

Oletko yli 35? Todennäköisyys kasvaa

Voi olla, että useita munasoluja irtoaa kerrallaan muistakin kuin perimäsyistä. Esimerkiksi äidin korkea ikä saattaa vaikuttaa. 35–40-vuotiailla synnyttäjillä on tilastollisesti moninkertainen todennäköisyys saada kaksoset verrattuna parikymppisiin synnyttäjiin.

Ennen vanhaan, kun suurperheet olivat yleisiä, kaksosia syntyi usein isojen lapsikatraiden loppupäähän. Seitsemän yksösen äiti sai vielä joukon jatkoksi kahdet kaksoset perätysten.

Lue myös: Mitä ovat kaksosraskauden oireet?

Kyse lienee siinäkin ikäilmiöstä. Aiemmat raskaudet yleensä pidentävät naisen hedelmällistä ikää, jolloin raskaaksi tulemisen todennäköisyys yli 35-vuotiaana on kohtalaisen suuri, ja sitä kautta myös kaksosten saamisen todennäköisyys.

Oletko pitkä? Kaksoset yleisempiä

Pitkille naisille syntyy useammin kaksosia kuin lyhyille. Tutkijat ovat löytäneet yhteyden kaksosraskauksille ja IGF-hormonille, joka aktivoi myös luiden pituuskasvua.

On mahdollista, että pienikokoisella naisella kaksosraskaus menee todennäköisemmin kesken. Erään tutkimuksen mukaan kaksosraskaudet olisivatkin luultua yleisempiä ja jopa puolet niistä johtaisivat kokonaan tai osittain keskenmenoon.

Tyttövauva ja poikavauva.

Epäidenttisistä kaksosista puolet on poika-tyttö-pareja.

Alkuraskaudessa puolikeskenmeno voi ilmetä pelkkänä verenvuotona, eikä toisesta kyytiläisestä välttämättä jää näkyviä todisteita. Saattaapa äiti luulla puolikeskenmenoa kuukautisiksikin; se on yksi mahdollinen selitys sille, jos ensimmäisessä ultrauksessa selviää raskauden olevan pidemmällä kuin äiti “viimeisten kuukautistensa” perusteella luuli.

Joskus ultraäänitutkimuksessa näkyy myöhemmin tyhjä sikiöpussi, mutta välttämättä kadonnut kaksonen ei jätä itsestään jälkeäkään.

Monenmoiset harvinaiset kaksoset

Epäidenttiset kaksoset ovat maailmassa kaksin verroin yleisempiä kuin identtiset. Epäidenttisistä kaksosista puolet on tyttö-poika -kaksospareja.

Epäidenttiset kaksoset eivät ole sen läheisempää sukua toisilleen kuin ketkä tahansa sisarukset, joilla on sama äiti ja sama isä. Tai ainakin äiti. Onhan sellaistakin nähty, että äiti on ollut tuplaovulaationsa aikaan kahden miehen kanssa ja kaksosilla on eri isät!

Identtiset kaksoset ovat tieteelle vielä eräänlainen mysteeri:

  • Heitä syntyy, kun yksi ihmisalkio tieteelle vielä tuntemattomasta syystä monistaa itsensä. Tämä ihme on mahdollinen 8 päivän kuluessa hedelmöittymisestä.
  • Mitä myöhempään monistuminen tapahtuu, sitä isompi vaara: aivan viime hetkellä monistumistempun tehneet kaksoset saattavat olla yhteenkasvaneet, siamilaiset kaksoset.
  • Samanmunaisilla kaksosilla on sama geeniperimä. Heitä syntyy tasaisesti yhtä paljon kaikkialla maailmassa: 3–4 synnytystä tuhannesta tuottaa identtiset kaksoset.
  • Samanmunaiset kaksoset eivät aina ole syntyessään samannäköiset ja -kokoiset. Yhteinen istukka saattaa antaa toiselle kaksosista liian vähän ja toiselle vastaavasti enemmän ravintoa.

Tiedemiehet ovat viime aikoina löytäneet myös harvinaislaatuisia kaksospareja, joilla on erilainen isänpuoleinen perimä, mutta jotka ovat kuitenkin syntyneet samasta munasolusta ja saaneet identtisen äidinperimän.

Kolmoset ovat yleisimmin alun perin olleet epäidenttiset kaksoset, joista toinen onkin vielä monistunut identtisiksi kaksosiksi. Suomessa syntyy vuosittain noin 5–10 kolmoset. Nelosia syntyy 0–2 vuosikymmenessä; 80-luku oli poikkeus neljillä nelosilla. Viitoset on nähty Suomen historiassa vain kahdesti.

Nämä luvut eivät kerro koko totuutta. Monisikiöraskaudet ovat oikeasti yleisempiä, mutta terveysriskit äidille ja sikiöille voivat niissä kohota sellaisiksi, että lääkärit joutuvat suosittelemaan raskauden osakeskeytystä.

Lähteet: Suomen Monikkoperheyhdistys, Duodecim, A. Eriksson & J. Fellman: Differences in the Twinning Trends between Finns and Swedes, James H. Mielke et al: Population Structure of Åland Islands / Advances in Human Genetics 6, Genetics Home Reference in US National Library of Medicine

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä