Synnytys 06.12.2019 Päivitetty 10.12.2019

Kenellä on oikeus sektioon? ”Myönnetään vähän liiankin kevyesti”

Sektioiden määrä on ollut viime vuosina korkeimmalla tasollaan. Jos takaporttisektio on luvattu, hoitohenkilökunnan on pidettävä lupauksesta kiinni.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
iStock

Suomessa synnyttäjältä puuttuu lähtökohtainen ”oikeus sektioon” eli vapaa valinta keisarileikkauksen ja alatiesynnytyksen väliltä. Lääkäri voi myöntää sek­tion, mutta riskien, kuten tulehdusten ja verenhukan, vuoksi siihen ei ryhdytä kevein perustein.

Vuonna 2018 synnytyksistä päättyi sektioon 16,6 prosenttia. Alle puolet sektioista on suunniteltuja, eli suurimpaan osaan päädytään synnytyksen aikana todettavan ongelman vuoksi.

Yleisimpiä syitä suunnitellulle sektiolle ovat synnytyspelko­ tai sikiön perätarjonta. Kiireelliseen tai hätäsektioon päädytään useimmiten kohdun supistusheikkouden, sikiön tarjontavirheen tai sikiön hapenpuutteen vuoksi.

– Sektio on lääketieteellinen toimenpide, johon on oltava syy. Synnytyspelko on tunnustettu lääketieteellinen diagnoosi eli yksi syy muiden joukossa, Tampereen yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri Jukka Uotila sanoo.

Lue lisää: Synnytys antoi Outille vakavan trauman ja rikkoi kropan – ”matalan kynnyksen sektiota” ei tullutkaan

Arvioiden mukaan noin 6–10 prosenttia raskaana olevista kärsii vaikeasta synnytyspelosta ja haluaa, että heillä olisi oikeus sektioon. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Rouhe Helsingin Naistenklinikalta on erikoistunut synnytyspelon hoitoon.

– Sektiota toivovan synnytyspelkoisen uudelleensynnyttäjän edellisessä synnytyksessä on usein käynyt jotain esimerkiksi lapselle tai itselle.

Tai synnyttäjä on ehkä menettänyt hallinnan tunteen. Ensisynnyttäjät taas pelkäävät tuntematonta, kuten kipua, ikäviä tapahtumia tai sitä, etteivät selviä synnytyksestä.

Oikeus sektioon: Ei käskystä, mutta selvittämällä

Rouhe ja Uotila ovat yhtä mieltä siitä, että sektiota ei ole vaikea saada, jos alatiesynnytys tuntuu mahdottomalta synnytyspelon hoidon jälkeenkin.

– Jos äidin pelko ei lievity tarpeeksi hoidon myötä, hän saa sektion. Jotkut lääkärit myöntävät sektioita nykyään vähän liiankin kevyesti hoitamatta pelkoa. Tuolloin asia jää käsittelemättä, ja se voi vaikuttaa moneen asiaan, myös sektiokokemukseen.

– Jos synnytystapa-arviossa on luvattu takaporttisektio, synnyttäjän pitää voida luottaa siihen, että siitä myös pidetään kiinni, Rouhe sanoo.

– Sektio ei kuitenkaan ole sellainen tuote, joka tilataan verkkokaupassa ostoskoriin. Raskauteen ja synnytykseen liittyy paljon erilaisia yksilöllisiä käänteitä, jotka on aiheellista selvittää. Voin vakuuttaa, että tehtyjen tutkimusten ja pelon asianmukaisen käsittelyn jälkeen sektio ilman muuta järjestetään, jos synnyttäjä sitä edelleen toivoo, Uotila sanoo.

Lähteenä haastateltavien lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Terveyskirjasto.

Lue myös: 

Heta Hyttinen vetosi lakiin saadakseen sektion

Kaikki sektiosta – lue syyt, seuraukset ja äitien aidot kertomukset

Lue myös

Kommentit (1)

Hassua. Minulla oli valtava synnytyspelko, lamaannuttava. Sektiopelko oli silti suurempi. Kaikki 3 lasta syntyivät alakautta, vaikka kohdallani oli muitakin isoja riskejä, kuten 1 tyypin diabetes ja silmänpohjien kunto. Pelkästään tyypin 1 diabeteksen vuoksi, minulle sektio olisi ollut melkein automaattinen vaihtoehto. En koskaan käynyt edes pelkopolilla tai missään. Eräs kätilö kertoi faktan kertoessani pelostani: itse olen tilanteeseeni hankkiutunut, itse siitä on selvittävä. Onneksi tuo ihminen vaihtui ennen kuin lapsi syntyi. Mutta tärisin pelosta niin voimakkaasti, että muu hoitohenkilökunta epäili pre-eklampsiaa. En koskaan palannut tähän aiheeseen sen jälkeen. Keskityn tulevaisuuteen nyt.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X