Synnytys 16.06.2019 Päivitetty 19.11.2020

Tällä osastolla ei synnytetä edes päivittäin – Maarianhaminan sairaalan äitejä tuodaan helikopterilla

Suomen pienimmässä synnytyssairaalassa kätilön on ennakoitava synnytysten kulku. Aina ei voida aavistaa, sattuuko juuri h-hetkelle myrsky, joka estää synnyttämään lähtemisen.

Teksti
Tiina Fjellander
Kuvat
Kjell Söderlund
2 kommenttia

Kiireettömyyden voi suorastaan aistia Maarianhaminassa sijaitsevan synnytyssairaalan käytävillä. Seinälle kiinnitetty synnytystaulu kertoo, että tänään on syntynyt yksi tyttölapsi. Sitä ennen synnytyksiä ei ole ollut lainkaan kuuteen päivään.

Hiljaista on!

Silti sairaala on ahvenanmaalaisille tärkeä. Suomessa on tarkoitus lakkauttaa synnytysosastot, joissa synnytyksiä on alle 1000 vuodessa. Ahvenanmaalla niitä on 280.

– Kun asumme saaressa, on tärkeää, että pystymme takaamaan hyvän sairaanhoidon ja terveydenhuollon, kertoo osastonhoitaja Cecilia Ekholm.

Ahvenanmaa koostuu tuhansista pienistä saarista, joista noin 60 on asuttuja.

Yövuoron lääkärit hälytetään kotoa

Vauvojen määrä ei ole ainut pieni luku sairaalassa. Työntekijöitäkin on vähän, ja siksi työt on jaoteltu tietyille päiville: Synnytysosastolla lääkäri on työvuorossa arkipäivisin kahdeksasta neljään. Tiistait ja torstait ovat suunniteltuja leikkauspäiviä. Silloin voidaan hoitaa gynekologisia leikkauksia ja suunniteltuja sektioita. Synnytysosasto on luokiteltu akuuttiosastoksi, ja leikkauksia suoritetaan tarpeen vaatiessa vuorokauden ympäri.

Yövuorossa töissä on kaksi kätilöä, ja lääkärit ovat tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Jos yöllä tarvitaan keisarileikkausta tai kivunlievitykseen epiduraalia, kätilö hälyttää tarpeen mukaan lääkärin ja leikkaushenkilökuntaa paikalle.

Syntyneet merkitään kalenteriin.

– Lääkäreiden on oltava paikalla puolessa tunnissa. Käytännössä he ovat täällä 10–15 minuutissa, Joensuusta kotoisin oleva kätilö Salla Ström kertoo.

– Ja jos on oikein suuri hätä, niin kyllä yöaikaankin vauva on kokonaan ulkona puolessa tunnissa.

Voiko vaihtaa vapaalle?

Pienessä sairaalassa kätilöt ovatkin oppineet elämään ja toimimaan omalla tavallaan. He seuraavat ja lukevat koko ajan synnytyksen etenemistä ja joutuvat tekemään päätöksiä usein jo ennakoivasti: Missä vaiheessa pitää kutsua lisäapua? Tarvitaanko kätilöitä sittenkin lisää yövuoroon?

– Joinakin öinä kaksi kätilöä ei riitä. Jos esimerkiksi osasto on täynnä ja sinne tulee parikin synnyttäjää lisää, soitamme lisää väkeä, Salla kertoo.

Toisinaan, kun osasto on täynnä, aamuvuorosta lähtijät saattavat todeta, että heille saa soittaa, jos illalla tulee kriisi. Joskus katsotaan, keitä on tulossa aamuvuoroon ja mietitään, josko heistä joku voisi tulla avuksi jo edeltävään vuoroon.

– Jos on perjantai-ilta ja tarpeeksi moni on sattunut juomaan lasin viiniä, niin puhelinlistaa soitetaan läpi, kunnes tärppää. Itse asun aika lähellä, enkä juo viiniä, niin ekstravuoro napsahtaa aina silloin tällöin, Salla sanoo huvittuneena.

Torun Mattsson on onnellinen jokaisesta Ahvenanmaalla syntyneestä vauvasta.

Torun Mattsson on onnellinen jokaisesta Ahvenanmaalla syntyneestä vauvasta.

– Koska sairaala on pieni, se on hyvin haavoittuvainen. Riittää, että kaksi kätilöä jää äitiyslomalle, niin heti ollaan pulassa, Salla sanoo.

Manner-Suomesta muutama kätilö tekee keikkatyötä. Ruotsista kätilöitä tulee harvemmin – palkat ovat paljon huonommat Ruotsiin verrattuna.

Koska synnytysten määrä Ahvenanmaalla on pieni, ammattitaidon ylläpitämiseksi useimmat kätilöt käyvät myös muualla töissä.

– Synnytyksiä ei meillä tapahdu edes päivittäin. Siksi kehotamme kätilöitämme tekemään keikkaa myös muihin sairaaloihin omalla ajallaan, osastonhoitaja Cecilia Ekholm kertoo.

– Monet kätilöistämme käyvätkin Ruotsissa synnytyssairaaloissa keikkatöissä, mutta sitä ei vaadita keneltäkään.

Lentäen laitokselle

Eipä siis ihme, että saaristossa viimeisillään raskaana oleva joutuu miettimään lähestyvää synnytystään aivan eri tavalla kuin vaikkapa Helsingin Töölössä asuva synnyttäjä.

Vaikka synnytyksen riskit pyritään kaikin tavoin ennakoimaan, helikoptereihin joudutaan kuitenkin turvautumaan kuukausittain.

Saaristossa asuvan odottajan toivotaan saapuvan Manner-Ahvenanmaalle, käytännössä Maarianhaminaan, jo kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Monilla saariston asukkailla onkin oma kaupunkiasunto elämän helpottamista varten. Sairaalasta voi myös vuokrata asunnon käyttöönsä.

– Täällä ei synnytetä ennen viikkoa 34+0. Ne äidit, joiden aavistetaan synnyttävän ennen noita viikkoja, pyritään ennakoimalla ohjaamaan muualle, Cecilia kertoo.

Kätilö Salla Ström asuu sairaalan lähellä ja tekee usein lisävuoroja, jos osastolla tarvitaan lisäkäsiä.

Kätilö Salla Ström asuu sairaalan lähellä ja tekee usein lisävuoroja, jos osastolla tarvitaan lisäkäsiä.

Jos vaikuttaa siltä, että lapsi syntyy ennen viikkoa 34+0, synnyttäjä ohjataan Turkuun ja joissain tapauksissa Uppsalaan. Etuaikaisuutta voi ennustaa esimerkiksi aikainen lapsiveden meno, raskausmyrkytys tai ykköstyypin diabetes.

Hankalissa tapauksissa konsultoidaan lääkäriä Turusta, joka määrää, milloin odottavan äidin pitää saapua mantereelle ja mitkä tarkastukset voidaan vielä tehdä turvallisesti Ahvenanmaalla.

Jos synnytys alkaa vauhdilla Manner-Ahvenanmaan ulkopuolella olevalla saarella, lehahtaa helikopteri ilmaan. Usein matka synnyttäjän luo taittuu puolessa tunnissa.

– Jos synnyttäjä vaikka alkaa kotona vuotaa verta, sinne lähetetään helikopteri, jonka mukana on kätilö. Paikan päällä kätilö arvioi tilanteen: mitkä ovat raskausviikot ja kuinka paljon vuotoa tulee. Näiden valossa kätilö tekee päätöksen, lähetetäänkö synnyttäjä Maarianhaminaan vai suoraan Turkuun, Cecilia selittää.

Myrskyn silmässä

Saaristossa myös myrskyt ovat tavanomaisia, ja joskus onkin tilanteita, että sään parantumista pitää odottaa kärsivällisesti, jotta helikopteri voidaan lähettää synnyttävän äidin luokse.

Sairaalalla on oma helikopteri, Skärgårdshavets helikoptertjänst, mutta käytössä on myös sitä vankemmat Rajavartiolaitoksen Puma-kopteri ja Uppsalan sairaalan helikopteri.

Jos synnytys on kätilön saapuessa paikalle jo käynnissä ja vauva syntyy tässä ja nyt, synnytys hoidetaan paikan päällä. Kesken synnytyksen helikopterilla ei lähdetä liikkeelle, sillä kopterissa ei voi synnyttää. Toisinaan turvaudutaan lääkkeisiin, jotta supistukset loppuisivat ja synnyttäjä saataisiin lennätettyä sairaalaan.

”Äidin voi aina hoitaa täällä Ahvenanmaalla. Keskosvauva on kriittisempi.”

Ja kuten jokainen synnyttänyt nainen tietää, vauvan syntymähetkeä ei voi aina parhainkaan selvännäkijä ennustaa. Joskus käykin niin, että vauva syntyy kaikesta ennakoinnista huolimatta ennenaikaisesti Ahvenanmaalla. Vauvan voinnista ja lastenosaston kapasiteetista riippuen päätetään, missä häntä hoidetaan. Joskus on käynyt niin, että vauva on lähetetty yksin Turkuun ja äiti on seurannut myöhemmin perässä.

– Äidin voi aina hoitaa täällä Ahvenanmaalla. Keskosvauva on kriittisempi, Cecilia kertoo.

Tavanomaiset toimenpiteet, kuten valohoito, pystytään antamaan Maarianhaminan sairaalassa. Eikä äitiä ja vauvaa eroteta toisistaan kuin hätätapauksissa.

Synnytysturisteja Ruotsista

Ahvenanmaalle saapuu vuosittain synnyttäjiä myös Ruotsista. Heillä on useimmiten juuria tai muu yhteys Ahvenanmaalle, ja kun synnytyskapasiteetti Ruotsissa on äärirajoilla, on helppo saada maksusitoumus rauhallisemman synnytyksen takaamiseksi. Sitä on mainostettu jopa lehdessä.

Muutama vuosi sitten myös Venäjältä saapui synnyttäjiä, kun välitysfirma tarjosi venäläisille asiakkailleen ”synnytyspaketteja”. Synnytysvirta Venäjältä on nyt loppunut. Tilaa ulkopuolelta tuleville synnyttäjille kuitenkin olisi.

– Kyllä meillä myös yleensä kerran kesässä joku viimeisillä viikoilla risteilemään lähtenyt turistikin käy synnyttämässä, Cecilia naurahtaa.

Osastonhoitaja Cecilia ja kätilö Salla summaavat positiivisiksi asioiksi pienessä synnytyssairaalassaan työtehtävien monipuolisuuden, kokonaisvaltaisen hoidon tarjoamisen ja hyvän työilmapiirin kollegoiden kesken.

– Ainut, mitä kaipaan, ovat ne synnytykset. Täällä on aivan liian vähän synnytyksiä. Toisaalta tiedän, että kollegat Uppsalassa ovat väsyneitä, Salla kiteyttää.

– Viimeksi siellä ollessani totesin, että kyllä meidän on hyvä olla täällä Ahvenanmaalla.

Lasten kanssa Ahvenanmaalle – Parhaat vinkit perhelomaan

Mikä on Suomen turvallisin synnytyssairaala? Katso täältä oman sairaalasi tilanne!

Kommentit (2)

Suomea vaivaa suuruudenhulluus eli kuvitellaan, että vain iso ja vielä isompi on hyvä, toimiva ja taloudellinen. Ei se vain niin mene.
Kullekin toiminnolle pitää löytää se oikea koko ja pyrkiä siihen.

Epäreilua että monet hyvät, pienet synnytyssairaalat lopetettiin juurikin tuon synnytysrajan takia. Onneks en enää tee lapsia, sairaalaan ois 50km 5km sijaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X