Tuleeko muillekin jossain vaiheessa tunne että elämä vain etenee raiteillaan?

Tarkoitan kun lähitulevaisuuden suunnitelmat näyttää toteutuvan eikä luvassa ole mitään isompia muutoksia. Kilttimies vaimoineen keskittyy seuraavat 2-3 vuotta hoitamaan taloa. Täällä voi asua mutta jos aikoo viljellä ja kasvattaa huomattava osa omasta ruuasta niin investointeja on tehtävä ja asioita on opeteltava. Näillä näkymin kaneja ei ole tulossa lisää vaan kasvatetaan nykyiset kesän yli ja keskitytään sen jälkeen lampaisiin.
Toinen satsi kalkkunanmunia on hautomassa. Alunperin pelkäsin että se hautomakone on turhan pieni jos jotain menee pieleen mutta ensimmäisestä satsista kuoriutui viisi munaa kuudesta.

 

No ei todellakaan tule. Mikään ei ole pysyvää ja aina tulee kaikenlaisia yllätyksiä. Elämä ei vaan tule millään valmiiksi ja pysähdy.