Mainos: Kaupallinen yhteistyö Digi- ja väestötietovirasto 11.02.2020

Sanna kävi läpi rankat lapsettomuushoidot: ”Ajattelin, että ehkei minun kuulunutkaan saada lasta”

Lapsettomuushoidot olivat Sannalle ja hänen miehelleen henkisesti ja fyysisesti raskas taival, joka jätti heihin jälkensä.

Sanna, 30, oli tiennyt lapsesta saakka haluavansa äidiksi. Kolme lasta tuntui ihanteelliselta määrältä. Samalla Sanna tiedosti jo paljon ennen kuin lapsen saaminen oli ajankohtaista, ettei lapsia niin vain tehdä. Suvussa oli ollut lapsettomuutta, ja Sanna tiesi, että sama voisi olla hänenkin kohtalonsa.

Sanna varoitti aviomiestäänkin mahdollisista vaikeuksista. Hän myös ehdotti, että yrittäminen aloitettaisiin hyvissä ajoin, jos ongelmia sitten ilmenisikin. Lopulta raskauden yrittäminen päätettiin aloittaa vuonna 2014.

– Niin siinä sitten kävi, ettei tapahtunut mitään. Yritimme puoli vuotta ennen kuin hakeuduimme yksityiselle lääkäriklinikalle.

Lääkäri määräsi Sannalle lääketabletteja, joiden tarkoitus oli saada aikaan ovulaatio. Niiden ansiosta Sanna tulikin raskaaksi. Jonkin ajan kuluttua Sanna kuitenkin tunsi, ettei kaikki ollut kunnossa. Varhaisultrassa selvisi, että raskaus oli mennyt kesken.

Sanna sai neuvolasta lähetteen yliopistolliseen sairaalaan raskauden keskeytykseen, sillä alkio ei ollut poistunut itsestään. Sairaalassa Sannaa kehotettiin lopettamaan lääkkeet ja hakeutumaan lapsettomuushoitoihin julkiselle puolelle. Kukaan ei kuitenkaan kertonut, miten se tapahtuu.

Painonnousua ja hormonihoitoja

Elettiin alkusyksyä vuonna 2015. Siinä vaiheessa yrittämistä oli takana vuoden päivät. Sanna etsi kotikuntansa verkkosivuilta, mihin ottaa yhteyttä lapsettomuusasioissa.

– Varasin ajan alkutesteihin, joissa kyseltiin erilaisia tietoja ja tehtiin labrakokeita. Mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen ei löytynyt.

Lapsettomuushoidot aloitettiin julkisella puolella niin ikään lääketableteilla, jotka käynnistävät ovulaation. Ovulaatiosta huolimatta raskaus ei kuitenkaan alkanut.

– Lääkärit totesivat, että minun pitäisi saada reilusti lisää painoa. Olin aina ollut hyvin hoikka, mutta nyt sain nostettua painoa kymmenen kiloa. Tällä muutoksella ei kuitenkaan saatu ihmeitä aikaiseksi. Koska painon kohotus ja lääkkeet eivät auttaneet, siirryttiin hormonipistoshoitoihin.

Syksyllä 2016 aloitettiin hormonipistoshoito, mutta lasta ei kuulunut. Vuoden 2017 alusta Sannalle tehtiin munasolujen keräys.

– Jännitin toimenpidettä paljon, mutta kerääminen menikin hyvin, Sanna muistelee.

Pari päivää keräyksen jälkeen tehtiin alkionsiirto ja Sanna tuli raskaaksi.

Hankala raskaus

Hedelmöityshoitojen onnistuminen oli Sannalle ja hänen miehelleen onnen täyttymys. Samalla raskautta varjostivat kuitenkin jatkuva pelko ja erilaiset hankaluudet.

– Varhaisultraan asti pelkäsimme todella paljon, että tämäkin raskaus menee kesken.

Pari ei uskaltanut kertoa raskaudesta kuin aivan lähimmille ihmisille. Heille, jotka tiesivät lapsettomuudestakin.

– Elimme päivä kerrallaan emmekä tehneet mitään hankintoja.

Sanna alkoi tuntea vauvan liikkeet jo varhain, mikä helpotti oloa. Raskausaika oli kuitenkin vaikea. Raskausviikolla 28 Sanna joutui ennenaikaisten supistusten takia vuodelepoon sairaalaan, sillä lapsi oli vaarassa syntyä liian aikaisin. Myöhemmin Sanna sai vielä vaarallisen raskausmyrkytyksen.

Synnytyskään ei sujunut täysin ongelmitta. Sanna ja vauva viettivät lopulta viikon sairaalassa, vaikka vauva voikin hyvin.

–  Ongelmat saivat pohtimaan, ettei minun ehkä olisi kuulunutkaan saada lasta.

Vauvaelämää ja uutta onnea

Jälkikäteen Sannaa kannatteli ajatus, että vaikka hän joutui kärsimään, lapsella oli koko ajan kaikki hyvin.

Elämä lapsen kanssa on ollut Sannalle ja hänen miehelleen unelmien täyttymys.

– Vaikka kuinka on öitä valvottu, olemme silti olleet koko ajan kiitollisia, että onni suosi meitä lopulta.

Sanna muistuttaa kuitenkin, että lapsettomuudestakin kärsinyt saa olla väsynyt ja tuntea vaikeitakin tunteita.

Monenlaisten ongelmien jälkeen Sanna ja hänen miehensä toivoivat vielä toista lasta. Alkioita oli jäänyt keräyksestä pakkaseen kolme kappaletta, joten toisella kerralla lapsettomuushoidot aloitettiin suoraan niistä.

Viimeisen alkion siirto onnistui. Sanna ja hänen miehensä odottavat parhaillaan toista lastaan.

Sannan nimi on muutettu.

Lue myös: Lapsettomuushoidot miehen näkökulmasta – Andreaksen tarina

Jaa oma kokemuksesi

X