Vanhemmuus
11/06/2017

Perhe saa odottaa – miksi yhä useampi haluaa äidiksi vasta yli 30-vuotiaana?

Perhe ei monesti ole ensimmäinen asia nuorten naisten tulevaisuuden suunnitelmissa. Lapset hankitaan usein vasta, kun on opiskeltu ja saatu työpaikka.

Perhe perustetaan yhä useammin opiskelun ja työelämään asettumisen jälkeen.

Perhe saa odottaa – miksi yhä useampi haluaa äidiksi vasta yli 30-vuotiaana?

Perhe ei monesti ole ensimmäinen asia nuorten naisten tulevaisuuden suunnitelmissa. Lapset hankitaan usein vasta, kun on opiskeltu ja saatu työpaikka.

Perhe perustetaan yhä myöhemmin ja  ”vanhoja äitejä” on yhä enemmän. Ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa nousee jatkuvasti. Viime vuonna se oli 28,8 vuotta. 20 vuotta sitten se oli 26,5 vuotta. Lisäksi 35–39-vuotiaista yhä useampi on ensisynnyttäjä.

Jos asiaa katsoo biologian näkökulmasta, naiset toimivat täysin nurinkurisesti. Paras aika raskauden onnistumiselle on 20 ja 30 ikävuoden välillä, jolloin munsarjojen reservi on parhaimillaan. Miksi naiset silti lykkäävät lasten hankintaa?

Näin ikä vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen

– Naiset haluavat ensin hankkia koulutuksen ja varman työpaikan. Sen jälkeen on vasta lasten aika. Tällainen ajatusmalli on meillä hyvin vahva, tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta vastaa.

Perhe tulee vasta työn jälkeen

Suomessa opiskeluajat ovat pidentyneet ja naiset kouluttautuvat yhä pidemmälle. Naiset myös haluavat vakiinnuttaa asemansa työpaikalla, jotta lapsen saaminen ei heikennä uramahdollisuuksia.

Määräaikaiset työsuhteet puolestaan jarruttavat naisten halua perheen perustamiseen. Kaikki nämä yhdessä lykkäävät lasten hankintaa.

Onko oikeaa ikää perustaa perhe?

Esimerkiksi Helsingissä naiset, jotka ovat ylempiä toimihenkilöitä, saavat ensimmäisen lapsensa vasta keskimäärin 33-vuotiaana.

– Varsinaisia esteitä lapsen hankintaan jo opiskeluaikana ei oikeastaan ole, kun ajattelee päivähoitojärjestelmää ja lapsiperheiden saamia etuuksia. Mutta nuoret ajattelevat, että opiskeluaika on omilla ehdoilla elämistä ja kavereiden kanssa hengailua, Anneli Miettinen sanoo.

Lasten hankintaan liitetään vahvasti vastuu ja suorittaminen, jolloin on myös luovuttava omasta vapaudesta. Lapsia ei enää hoideta kaiken muun ohella kuten aiemmin.

Yhä useammat pohtivatkin entistä pidempään, onko heistä vanhemmiksi.

– Asenteet ovat muuttuneet. 1970-luvulla oli itsestäänselvyys, että lapset kuuluvat parisuhteeseen, Anneli Miettinen sanoo.

35 on yhä rajapyykki

Ikä ei ole enää niin merkittävä asia nyky-yhteiskunnassa kuin aiemmin. Ihmisten elinikä on pidentynyt ja fyysinen kunto on parempi kuin koskaan aiemmin.

Kukaan tuskin enää ajattelee, että 50-vuotias on ikäloppu. Päinvastoin nykyään keski-iän ajatellaan vasta alkavan viisikymppisenä. Tämä luo harhakuvaa siitä, että naisilla ei olisi kiirettä äidiksi tulemisen kanssa.

Myös julkkikset vahvistavat osaltaan tätä mielikuvaa. Muutama kuukausi sitten uutisoitiin, että laulaja Janet Jackson sai esikoisensa 50-vuotiaana. Näyttelijä Halle Berry sai toisen lapsensa 47-vuotiaana ja näyttelijä Geena Davis kaksoset 48-vuotiaana.

Nämä naiset ovat kuitenkin poikkeuksia. Tosiasia on, että naisten hedelmällisyys alkaa heikentyä jo 30 ikävuoden jälkeen.

– Lähes 50-vuotias nainen voi toki tulla raskaaksi, mutta sen todennäköisyys on alle yhden prosentin luokkaa, Anneli Miettinen kertoo.

– Raskauden onnistuminen vaikeutuu, kun nainen on yli 35-vuotias ja yli 40-vuotiaalle se on erityisen hankalaa. Tämä johtuu siitä, että alkioiden laatu heikkenee. 40-vuotiaalla naisella jo kaksi kolmasosaa alkioista on kromosomistoltaan poikkeavia, kertoo lapsettomuuslääkäri Sirpa Eviö Felicitas Mehiläisestä.

Miksi syntyvyys Suomessa laskee?

Oma äiti antaa osviittaa

Monen tuttavapiiristä löytyy nainen, joka on saanut lapsen – tai jopa kaksi – yli 40-vuotiaana, kaikkien tilastojen vastaisesti. Tämäkin luo vaikutelmaa siitä, että 35-vuotiaana ei välttämättä ole vielä kiire.

Hedelmällisyys vaihtelee naisten välillä hyvinkin paljon. Kun toinen tarvitsee hedelmöityshoitoja jo 30-vuotiaana, toinen voi tulla luonnollisesti raskaaksi 45-vuotiaana.

Viitteitä omasta tilanteestaan voi saada oman sukunsa naisista. Hedelmällisyys hiipuu noin kymmenen vuotta ennen vaihdevuosia. On suuri todennäköisyys, että tyttären menopaussi alkaa suunnilleen samassa iässä kuin äidillä.

Myös se, onko aiemmin ollut raskaana, voi vaikuttaa raskaaksituloon. Lapsettomilla naisilla hedelmällisyys on korkeimmillaan 30-vuotiaana ja laskee sen jälkeen nopeasti.

Hoidot eivät aina onnistu

Kun lasten hankintaa lykätään, luonnollinen raskautuminen ei enää välttämättä käykään helposti. Kun 30-vuotias tulee vuoden sisällä raskaaksi tutkimuksesta riippuen 75–90 prosentin todennäköisyydellä, 40-vuotiailla luku laskee 20 prosenttiin. Yhä useammin tarvitaan lääketiede avuksi.

– 40–45-vuotiaille naisille syntyy noin 2 000 lasta Suomessa vuosittain. Heistä ehkä noin 40 prosenttia on tarvinnut hedelmöityshoitoja, Sirpa Eviö arvioi.

Iän myötä munasolujen laatu heikkenee. Yli 40-vuotias nainen saattaa joutua turvautumaan lahjoitettuihin munasoluihin tullakseen raskaaksi.

Janet Jacksonkin on todennäköisesti turvautunut hedelmöityshoitoihin, mutta sitä ei uutisissa kerrota. Emme myöskään saa tietää, kuinka pitkään ja miten paljon hoitoja on annettu. Kun uutisissa kerrotaan vain onnellinen loppu, syntyy vaikutelma, että raskaaksi tuleminen on helppoa, jollei muuten niin hoitojen avulla.

Hedelmöityshoitojen onnistumisprosentti laskee kuitenkin jo 35 ikävuoden jälkeen. Suomessa yli 45-vuotiaille ei yleensä enää edes tehdä hoitoja.

Uudet hedelmällisyyshoidot antava toivoa lapsettomille

Kun odottajat ovat entistä vanhempia, myös riskit kasvavat. Yli 40-vuotiaan odottajan on varauduttava siihen, että raskaus ei välttämättä suju ongelmitta.

– Iäkkäillä odottajilla on muita useammin muun muassa korkea verenpaine, raskausmyrkytyksiä ja sokeriaineenvaihdunnan häiriötä.

Myös lapsen kromosomihäiriöt yleistyvät äidin ikääntyessä.

Hyviä ja huonoja puolia

Mitä arkielämässä merkitsee se, että vanhemmiksi tullaan entistä myöhemmällä iällä? Iäkkäämmillä vanhemmilla on yleensä taloudellisesti turvattu tilanne, koska he ovat ehtineet olla pitkään työelämässä.

Kun lapsi on tarkan harkinnan tulos, vanhemmat haluavat usein omistautua lapselle. He osallistuvat aktiivisesti lasten elämään kodin ulkopuolella: päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa.

– Kääntöpuolena on, että perheen turvaverkko voi olla heikko. Omista vanhemmista ei välttämättä ole apua lastenhoidossa, koska he ovat jo vanhuksia, Väestöliiton Anneli Miettinen toteaa.

Tuoreet vanhemmat joutuvat ehkä huolehtimaan sekä lapsesta että omista vanhemmista. Vauvan hoitaminen voi myös olla fyysisesti raskaampaa kuin nuorena.

Äiti voi myös jäädä yksin.

– Jos lapsen hankkii huomattavan paljon myöhemmin kuin oma ystäväpiiri, ei välttämättä löydä vertaistukea ja seuraa.

Valistusta jo nuorille?

Kaikki eivät ole tietoisia siitä, miten ikä vaikuttaa raskaaksi tuloon.

– Väestöliiton tutkimuksessa selvisi, että 20 prosenttia naisista arveli hedelmällisyyden laskun alkavan vasta yli 40-vuotiaana, Anneli Miettinen kertoo.

Suomalaisnaiset tietävät tällä hetkellä paljon enemmän ehkäisystä kuin hedelmällisyydestä. Pitäisikö nuoria alkaa valistaa siitä, milloin lasten hankinta kannattaa aloittaa?

– Nuorille pitäisi jakaa enemmän tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Mutta samalla pitäisi välttää syyllistäminen. Nuorille ei saa syntyä vaikutelmaa, että joku ulkopuolinen tulee sanomaan, milloin on oikea hetki hankkia lapsia, Anneli Miettinen sanoo.

Janet Jackson sai lapsen 50-vuotiaana – ei kai siis kolmi-kymppisellä ole kiirettä äidiksi? Vaikka elämme pidempään ja hyväkuntoisempina kuin ennen, naisen hedelmällinen ikä ei silti ole pidentynyt.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Juttu julkaistiin Kaksplussassa 03/17.

Avainsanat

Kommentit

Kylläpä taas riepoo tämä aihe.. Olen 33v. lapseton sinkku. Aivan niinkuin tämä ois oma valinta!!! Olisin tehnyt lapsia jo aikoja sitten jos olisi mies. Aina se lapsenteon lykkääminen ei ole itestä kiinni.

Meillä alko lapsen yritys kun ikää oli 21 vuotta. Ja niin sitä tehtiin yli kolme vuotta, hoitojen avulla vihdoin saatiin lapsi. Oon samaa mieltä, että pitäis kertoo enemmän hedelmällusyydestä ja mikä siihen vaikuttaa (ja on vaikuttamatta), mutta tää oli tosi syyllistävästi kirjotettu artikkeli. Kaikilla ei oo varaa valita millon lapsensa ”tekee” ja se nuori ikäkään ei sitä hedelmällisyyttä takaa. Hoitakaas hommanne kuntoon siellä nii ei tarvii lukee tämmöstä jaskaa..

Ehkä joskus vois näissä jutuissa ajatella myös sitä,et oikea kumppani voi löytyä vasta nelikymppisenä!Siltikin voi haluta oman perheen!

Peräänkuulutan ihan gynekologien vastuuta tiedottaa asiakkailleen tarjolla olevista hedelmöityshoidoista. Itse löysin hoitomahdollisuudet valitettavasti vasta kun ikärajat oli ylitetty, eikä mikään taho minua enää viitsi auttaa. Muistakaa, että myös itsenäiset (lue: yksinäiset) naiset voivat raskautua ihan Suomessa klinikoiden palveluilla, jos vain täytätte ikäkriteerit. Niitä ikärajoja voisi kyllä harkita yksilökohtaisesti, eikä vain tuijottaa tilastoja! Olen pettynyt suomalaiseen terveydenhuoltoon ja tiedotuksen puutteeseen.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.