Vanhemmuus
12/12/2017

Syntyvyys laskee jo seitsemättä vuotta – näistä syistä se johtuu

Väestöliitto tutki syitä syntyvyyden laskuun ja löysi ilmiölle selityksiä nuorten aikuisten asenteista, vaativasta työelämästä ja ontuvasta tasa-arvosta.

Väestöliitto tutki, miksi Suomessa syntyy yhä vähemmän lapsia.

Syntyvyys laskee jo seitsemättä vuotta – näistä syistä se johtuu

Väestöliitto tutki syitä syntyvyyden laskuun ja löysi ilmiölle selityksiä nuorten aikuisten asenteista, vaativasta työelämästä ja ontuvasta tasa-arvosta.

Väestöliiton uusi Perhebarometri selvittää syntyvyyden laskuun liittyviä tekijöitä. Miksi vanhemmuutta lykätään? -perhebarometria varten haastateltiin nuoria aikuisia heidän lastensaantitoiveistaan ja elämänsuunnitelmistaan.

Sopivan kumppanin puute on este lapsen hankinnalle, mutta lapsettomuus lisääntyy myös puolison kanssa elävillä aikuisilla. Perheen hankkimista voivat lykätä muun muassa opiskeluvuodet, huoli asemasta työmarkkinoilla ja pidentyneen nuoruuden kulttuuri.

– Suomalaiset saavat tällä hetkellä lapsensa myöhemmin kuin mitä pitävät ihanteellisena. Ero ihanteellisen iän ja toteutuneen iän välillä on erityisen suuri korkeasti koulutetuilla naisilla ja miehillä, tutkimuksessa todetaan.

Ensin opinnot, sitten lapset

Lapsia halutaan saada ”valmiiseen elämään”. Tutkimusta varten haastatellut nuoret korostivat sukupuolesta ja koulutustasosta riippumatta elämäntilanteen vakautta, omaa kypsyyttä ja toimivaa parisuhdetta  lastensaannin edellytyksinä. Lapsia suunnitellaan aikaisintaan silloin, kun opinnot on hoidettu alta, ja tehty muutama vuosi töitä. Moni myös ajattelee, että lasten olisi hyvä syntyä tiheästi, jotta pikkulapsivaihe saataisiin nopeasti ohi.

– Työelämän ja pienten lasten hoidon vaativimmat vuodet sijoittuvat samaan ja yhä lyhyempään ajanjaksoon. Vallitseva perhemalli on todellinen resepti ruuhkavuosille, toteaa Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch.

Rotkirch on myös yksi tämänvuotisen Perhebarometri-tutkimuksen tekijöistä.

Vähän myönteisiä mielikuvia

Kiivaimman työuran ja pikkulapsivaiheen pakkautuminen samoihin vuosiin johtaa siihen, että monien nuorten aikuisten mielikuvissa vanhemmuus näyttäytyy vaativana elämänvaiheena, jossa ei ole sijaa omalle ajalle tai omalle elämälle. Lapsettomilla nuorilla aikuisilla on hyvin vähän myönteisiä mielikuvia pienten lasten kanssa elämisestä, etenkin, jos omassa elämässä ei ole luontevaa yhteyttä lapsiin.

Nuoret pelkäävät, että lasten saaminen nuorena merkitsee paikalleen jämähtämistä ja alempaa elintasoa.  Kyselyssä myös ”muut mielenkiintoiset asiat” ovat nouseet yhä tärkeämmäksi syyksi lykätä lasten saantia. Kärjistetysti ilmaisten nuoret pohtivat, miten he haluavat aikansa viettää: matkustella ja nauttia elämästä vai metsästää alennusjauhelihaa ja huolehtia jälkikasvusta. Varsinkin alle 30-vuotiaiden naisten pohdinnoissa on mukana tällaista.

Hedelmällisyyden laskusta nuorilla aikuisilla ei ollut paljon tietoa. Usein ajateltiin, että hedelmällisyys laskee vasta naisen täytettyä 40 tai ei osattu sanoa lainkaan, missä iässä lasku tapahtuu. Todellisuudessa sekä naisen että miehen hedelmällisyys alkaa laskea 25. ikävuodesta lähtien, naisten kohdalla jyrkempi lasku tapahtuu 35. ikävuodesta lähtien.

Ontuva tasa-arvokin vaikuttaa

Tasa-arvoon liittyvät ongelmat heijastuvat myös nuorten mielikuviin vanhemmuudesta ja lastenhankinnasta. Barometrin rekisteriaineistoja koskevissa tarkasteluissa havaittiin, että vanhemmaksi tulemisen ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin hyvin eri lailla. Isien kannattaa tulojen kannalta saada ensimmäinen lapsi noin 30-vuotiaana, kun naisten kohdalla äidiksi tulemista kannattaa lykätä paljon pidempään.

–  Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoonsa ja työuraansa, toteaa toinen Perhebarometrin kirjoittaja, Väestöliiton tutkija Venla Borg.

Tasa-arvo ei toteudu myöskään kotona, sillä työelämän ja perheen vaatimusten yhteensovittaminen mielletään yhä ensisijaisesti äidin tehtäväksi. Etenkin korkeasti koulutetut naiset kokivat hankalaksi sovittaa yhteen äitiyden ja työelämän tuomia vaatimuksia.

”Tarvitaan iloisia esimerkkejä”

Miesten puheissa hoivavastuu tarkoitti usein lyhyitä isyysvapaita sekä tarvetta tehdä tavallisen pituisia eikä ylipitkiä työpäiviä. Haastatellut naiset sen sijaan ajattelivat lapsen mullistavan heidän oman elämänsä ja ajankäyttönsä, kun taas miehet puhuivat lähinnä puolison tukemisesta. Naiset ja miehet olettivat molemmat, että juuri naisen opiskelu tai ura kärsii lapsista.

Hieman yllättävää tutkijoiden mielestä oli se, että naiset eivät pohtineet sitä, miten puoliso voisi helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista.

Perhebarometrin tutkijat kaipasivat suomalaisvanhemmille iloisia ja onnellisia esimerkkejä vanhemmuudesta ja perhe-elämästä.

–  Keskeistä olisi tarjota perheellistymistä pohtiville oivallus siitä, että jokaisen tie vanhemmuuteen on yksilöllinen ja omannäköinen, Rotkirch ja Berg toteavat.

Lähde: Anna Rotkirch, Kristiina Tammisalo, Anneli Miettinen ja Venla Berg, Perhebarometri 2017: Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Väestöliiton julkaisu.

Lue myös:

Syntyvyys laski taas – katso oman alueesi tilanne

Miksi syntyvyys Suomessa laskee? 9 selitystä

Nämä ovat lapsettomuuden yleisimmät syyt

Tanskassa syntyvyys on lievässä nousussa

Syntyvyyden lasku on Suomessa ollut viime vuosina yllättävän pitkä ja jyrkkä, mutta se ei kuitenkaan ole aivan poikkeuksellinen. Muissakin Pohjoismaissa syntyvyys on laskenut vuosituhannen alun syntyvyyden nousukauden jälkeen ja pysytellyt lähellä Suomen tasoa.

Ainoastaan Tanskassa hedelmällisyysluvut ovat kääntyneet varovaiseen nousuun aivan viime vuosina.

Syntyvyyden lasku on 2010-luvulla ollut jyrkintä Islannissa, missä oli pitkään eurooppalaisittain poikkeuksellisen korkea syntyvyys.

Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista siinä suhteessa, että meillä on jo pitkään ollut suurempi lapsettomien osuus. Vuonna 2016 kokonaishedelmällisyysluku naista kohden oli enää 1,57.

Hedelmällisyys on alentunut voimakkaimmin alle 25-vuotiaiden keskuudessa.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.