Vauva Vauvan kehitys
13/02/2017

6 keinoa: näin tuet vauvasi aivojen kehitystä

Vauvan kehittyviä aivoja ruokkivat uni, hellä kosketus, juttelu ja katsekontakti. Rauhallinen ympäristö on tärkeä, mutta vauva hyötyy myös musiikin tahdissa hyppyyttämisestä.

6 keinoa: näin tuet vauvasi aivojen kehitystä

Vauvan kehittyviä aivoja ruokkivat uni, hellä kosketus, juttelu ja katsekontakti. Rauhallinen ympäristö on tärkeä, mutta vauva hyötyy myös musiikin tahdissa hyppyyttämisestä.

1. Hellä kosketus vähentää stressiherkkyyttä

Tunto- ja hajuaisti ovat vastasyntyneelle tärkeitä aisteja. Äidin hiessä, syljessä ja maidossa on vauvalle tuttuja, rauhoittavia tuoksuaineita.

Hoiva ja kosketus säätelevät vauvan elimistön kortisoli- ja serotoniiniviestintää ja vaikuttavat hänen koko myöhempään stressiherkkyyteensä. Jos vauva saa hellää hoivaa, hänen elimistönsä stressikoneistosta ei yleensä tule yliherkkä.

Masentuneessa ja stressaantuneessa ympäristössä vauvan aivoista voi tulla ylivirittyneet. Peli ei ole kuitenkaan menetetty, sillä ylivirityksen purkaminen on mahdollista vielä vanhempanakin, jos kasvuympäristö muuttuu paremmaksi.

Katso videolta, miten annat vauvalle rentouttavaa päähierontaa

2. Vastaa vauvan tarpeisiin

Vauvan aivoille tunteet ovat huutomerkkejä, jotka hälyttävät uhkasta ja kehottavat toimimaan. Vastasyntynyt ei vielä tiedosta tunteitaan, koska hänen aivokuorensa tunnealueet eivät vielä toimi. Nälän tunne on siksi vauvalle kokonaisvaltainen katastrofitila.

Tunteet ovat pienen ihmisen ensimmäinen kieli, ja hän myös osoittaa ne itkulla, ilmeillä ja asennoilla. Hän turvaa niillä ravinnonsaantinsa ja läheisyydentarpeensa. Vauvan aivojen kehitystä tukee se, että hänen tarpeisiinsa vastataan.

Miksi vauva itkee? Tunnista eri syyt itkeä

3. Uni lataa vauvan aivot

Vauvan aivoissa tapahtuu valtava kehitys hänen ensimmäisen elinvuotensa aikana: täysiaikaisena syntyneen vauvan aivojen paino noin kaksinkertaistuu ja aivojen kuorikerros kehittyy.

Vauvan aivot tarvitsevat paljon unta. Vastasyntynyt nukkuu jopa yli kaksi kolmasosaa vuorokaudesta, mutta lyhyissä pätkissä; aivot ovat vielä niin kehittymättömät, ettei vauva pysty nukkumaan aikuisen rytmissä.

Uni pohjustaa tulevaa oppimista, ja pienellä ihmisellä on paljon omaksuttavaa.

Mietityttääkö vauvan uni? Näistä ohjeista saat apua valvomiskierteeseen

4. Katsekontakti ja puhe ovat vauvalle tärkeitä

Vauvan aivot hyötyvät vaihtelevista virikkeistä, mutta mitään erikoista ei tarvita. Vauvalle tärkeintä on katsekontakti, puhe ja muu vuorovaikutus arkisissa tilanteissa, vaikkapa vaippaa vaihtaessa.

Jo vastasyntyneelle kannattaa jutella paljon. Lauleskele ilman itsekritiikkiä ja höpötä vaikka ajatuksiasi ääneen.

Kaikilla terveillä lapsilla on synnynnäinen valmius äänteiden käsittelyyn ja merkitysten hahmottamiseen. Perimän vaikutuksesta toisille oppiminen on kuitenkin helpompaa kuin toisille.

Kielen opettelu on vauvalle iso askel, ja pienen ihmisen kieli ja maailma avartuvat samaa tahtia.

Näin vauvan ääntely kehittyy puheeksi

5. Anna vauvalle rauhallinen ympäristö

Moni lapsi stressaantuu voimakkaasta tai pitkäkestoisesta aistimus- ja tietokuormasta. Etenkin erityisherkän lapsen hermosto reagoi voimalla kaikkiin ärsykkeisiin, ja hän puntaroi havaintojaan pitkään.

Jos tunnistat, että vauvasi on erityisherkkä, hän kaipaa erityisen paljon rajoja ja lepoa. Erityisherkkiä on jopa 15–20 prosenttia ihmisistä, joten ominaisuus ei ole kovin harvinainen.

Näin tuet erityisherkkää lasta

6. Vauva hyötyy musiikin tahdissa keinuttelusta

Klassisen musiikin kuuntelemisesta ei ole tutkimusten mukaan erityistä hyötyä vauvan älyn kehitykselle, vaikka monesti niin luullaan. Mozartia kannattaa silti toki soittaa vauvalle, sillä musiikki aktivoi aivoissa laajoja alueita.

Vauva hyötyy myös erityisesti siitä, että häntä heijataan ja hyppyytetään musiikin tahdissa. Se auttaa häntä tunnistamaan olennaisia piirteitä äänestä. Tästä on hyötyä, sillä vauva käsittelee kuuloinformaatiota aikuista hitaammin. Lapsen kuulon herkkyys saavuttaa aikuisen tason vasta murrosiässä.

Hyppyyttämisen lisäksi lasta on hyvä kantaa vaihtelevissa asennoissa, jotta hänen kehon hahmotuksensa kehittyy.

Lue, millä kaikilla tavoilla musiikkiharrastus hyödyttää isompaa lasta

Aivojen kehitystä voi tukea jo sikiökaudella

Sikiön aivot tykkäävät, kun äiti syö monipuolisesti ja terveellisesti. Tavallinen perusruoka riittää kuitenkin mainiosti. D-vitamiinin, folaatin (B-vitamiini), raudan ja monityydyttymättömien rasvahappojen saannista kannattaa huolehtia, sillä ne ovat aivoille tärkeitä ainesosia.

Sikiö mieltyy makuihin, joista äitikin pitää – jos siis vaikkapa parsakaali tai valkosipuli maistuvat äidille, ne maistuvat hyviltä sikiöstäkin.

Alkoholia, tupakkaa ja muita sikiölle haitallisia aineita tulee välttää.

Sikiön muisti toimii raskausviikolta 35 lähtien: se oppii esimerkiksi tunnistamaan äidin äänen ja tämän suosikkimusiikin.

Vältä jatkuvaa stressiä

Äidin jatkuva stressi stressaa myös sikiötä. Stressi lisää kortisolin eritystä, ja kortisoli on isoina annoksina haitallista hermosoluille.

Jos äidin stressihormonien pitoisuus on odotusaikana pitkään hyvin suuri, se alkaa vaikuttaa muun muassa sikiön hermosolujen erilaistumiseen.

Stressihormonit voivat myös heikentää istukan verenkiertoa. Masentuneiden tai stressaantuneiden äitien vauvat ovat usein tavallista pienikokoisempia. He voivat synnyttyään olla lisäksi arempia ja itkuisempia kuin muut vauvat.

Elämään kuuluu välillä stressiä, mutta jos se on aivan jatkuvaa, se muuttuu epäterveelliseksi.

Lähteet: Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen, Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä (WSOY)
Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen, Tunne aivosi (Otava)

Lue myös artikkeli siitä, miten lapsen ajattelu kehittyy

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.