Vauvan uni on herkkää – onko lapsesi self soother vai signaler?

Vauvan uni on laadultaan hyvin erilaista kuin taaperon – se on herkkää, rytmitöntä ja täynnä kehitysvaiheiden tuomia keskeytyksiä. Hyvät päiväunet helpottavat illalla, mutta myös vauvan temperamentilla on vaikutusta asiaan: Tiedätkö, onko vauvasi signaler vai self soother?

Teksti Toimitus
uni

Vauva verottaa vanhempiensa yöunia jo ennen syntymäänsä. Ennakoivat supistukset ja synnytys voivat valvottaa jopa useamman vuorokauden putkeen. Vastasyntyneellä ei ole vuorokausirytmiä, joten unet jatkuvat pienissä pätkissä myös vauvan syntymän jälkeen ainakin seuraavat kolme kuukautta.

Lapsen vuorokausirytmi kehittyy ensimmäisen elinvuoden aikana. Kun vauva on 4–6 kuukautta, hänen kanssaan voi alkaa harjoitella hienoista vuorokauden rytmitystä.

Ensimmäinen täysin katkotta nukuttu yö toteutuu monissa perheissä kuitenkin vasta vauvan ollessa yksivuotias, joskus myöhemminkin.

Vauvan uni on erilaista kuin taaperon

Vastasyntyneen unisykli on vajaan tunnin mittainen, kun taas aikuisella se on puolitoista tuntia. Vauvat myös nukkuvat häiriöherkkää REM-unta unesta 30–50 prosenttia, kun taas aikuisten ja jo 3–4-vuotiaiden REM-unen määrä on enää 20 prosenttia. Tämä sekä vielä muodostumaton vuorokausirytmi selittävät vauvan yöllisiä heräilyjä.

Unen laadun lisäksi flunssat, vatsavaivat, kehityspyrähdykset ja hampaiden tulo katkaisevat pienten lasten unta. Varsinaiset unihäiriöt ovat harvinaisia. Leikki-iässä lapset voivat nähdä pahoja unia, sairastella sekä hakea turvaa vanhempien sänkyyn ryömimällä –  piehtarointi koko sängyn leveydellä valvottaa tällöin etenkin aikuista.

  • vastasyntynyt nukkuu noin 16 h / vuorokausi
  • yksivuotias nukkuu noin 12–13 h / vuorokausi
  • leikki-ikäinen nukkuu noin 10–12 h / vuorokausi
  • esikoululainen nukkuu noin 10–11 h / vuorokausi
  • pieni koululainen nukkuu noin 10 h / vuorokausi

Vaikka lapsi nukkuisi vanhempien mielestä huonosti, unituntien kirjaaminen osoittaa usein, että unta tulee kaiken kaikkiaan tarpeeksi. Terveellä lapsella on luontainen kyky nukkua vuorokausittainen unikiintiönsä täyteen.

Onko vauvasi self soother vai signaler?

Kun vauva kasvaa leikki-ikäiseksi, muuttuvat unenlahjat parempaan suuntaan. 3–4-vuotiaat nukkuvat suurimman osan yöstä hyvin sikeästi eivätkä herää koviinkaan kolahduksiin. Viiden ikävuoden jälkeen syvän unen määrä tasoittuu, ja uni alkaa olla rakenteeltaan samanlaista kuin aikuisilla.

Myös lapsen temperamentilla on vaikutusta heräilytaipumuksiin. Vauvat voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin: Self soother -lapsi eli tyyntyjä osaa pääosin rauhoittua myös itse. Sen sijaan signaler-vauva eli huutelija ei pysty säätelemään oloaan itsenäisesti, minkä takia hän komentaa auttajan paikalle heti silmänsä avattuaan.

Yöitkut eivät useimmiten johdu nälästä. Jos yli puolivuotias syö kunnolla illalla, hän pärjää ilman ruokaa aamuun asti. Sen sijaan aamuheräämisten aika vaihtelee suuresti. Toiset lapset heräävät nälkäisinä jo aamukuudelta, toiset jaksavat nukkua pidempään.

Päiväunet ovat tärkeät

Päiväunet ovat olennainen osa pienen lapsen unta. Kun vauva nukkuu katkonaisesti, ei tarvittava unimäärä tule yön aikana täyteen. Kunnon päiväunet takaavat myös hyvät yöunet, koska silloin lapsi jaksaa pitkän päivän iltaan asti pinnan katkeamatta.

Erityisesti päiväunia tarvitaan päivähoidossa. Leikki ja ryhmässä oleminen kuluttavat lapsen voimia.

Jos lapsen levosta ei huolehdi päivän aikana, hän on illalla ylivilkas ja levoton, jolloin myös nukkumaanmeno voi olla vaikeaa.

Paras tie unten maille käy tuttujen ja turvallisten iltarituaalien kautta. Vaikka pientä imeväistä ei ole tarkoitus rytmittää, hänetkin voi alusta pitäen saatella yöunille tuttujen tapojen kautta. Sillä tavoin vauva oppii vähitellen erottamaan yön päivästä.

Lähde: Suomalainen vauvakirja (Otava)

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä