Huuli- ja suulakihalkiot: Nykyhoidon ansiosta jäljelle jää usein vain pieni arpi

Suomessa syntyy vuosittain hieman alle sata halkiolasta. Halkio aiheuttaa laajudestaan riippuen lapselle esteettisiä ja toiminnallisia häiriöitä, mutta nykyään halkioiden hoito on hyvin laadukasta.

Teksti Kia Toivanen
Huulihalkio ja suulakihalkio vauvalla
Huuli- ja suulakihalkioita on hyvin monenlaisia: ne voivat olla pieniä tai suuria ja sijoittua eri kohtiin. Useimmille halkiolapsille ei jää hoidon ansiosta suurempia ongelmia myöhempään elämään.

Kysyimme HUS:in Huuli- ja suulakihalkiokeskus HUSUKE:n plastiikkakirurgian erikoislääkäri Anne Saarikolta, mistä halkioissa on oikeastaan kyse ja miten niitä tänä päivänä hoidetaan.

Mitä huuli- ja suulakihalkiot ovat?

– Halkio tarkoittaa sikiöaikaista kasvurakenteiden sulkeutumishäiriötä. Pienen uuden ihmisen muodostuminen on aina hyvin monimutkainen prosessi, ja halkiot ovat kasvojen ja pään alueen yleisimpiä synnynnäisiä rakennehäiriöitä.

Halkioita on hyvin monenlaisia, ja usein sanotaan, ettei kahta tismalleen samanlaista halkiota ole. Halkiot voivat olla pieniä osittaisia halkioita tai laajoja, täydellisiä halkioita. Ne voivat sijoittua huuleen, suulakeen ja hammasharjanteeseen, eli suun ja nenäontelon välille.

Ovatko halkiot perinnöllisiä?

– Halkioiden suurin yksittäinen riskitekijä on genetiikka, mutta myös esimerkiksi raskaudenaikainen alkoholin käyttö, tupakointi ja foolihapon puute voivat hieman nostaa halkioiden riskiä.

Perimällä on siis merkittävä rooli, mutta syntyvä halkiolapsi on monesti ensimmäinen omassa lähisuvussaan. Tällöin yksilön kohdalle on sattunut pieni geneettinen häiriö. Sellaisia perheitä, joissa 50 prosentilla lapsista on halkio, löytyy myös, mutta ne ovat hyvin harvinaisia.

Kun perheeseen syntyy yksi halkiolapsi, useimmissa tapauksissa seuraavan lapsen halkioriski on hyvin pieni, muutaman prosentin luokkaa.

Selviääkö halkio aina vasta syntymässä vai jo aikaisemmin?

– Laajat halkiot näkyvät useimmiten jo ennen lapsen syntymää ultraäänessä. Se on myös tavoite, jotta perhe pääsee valmistautumaan halkiolapsen syntymään. Useimmille vanhemmille halkio on ennestään melko vieras asia, ja he tarvitsevat siitä asianmukaista tietoa. Jotkut perheet käyät jo raskausaikana meidän halkioyksikössämme vierailulla.

Sen sijaan varsinkin suulakihalkiot ja pienet huulihalkiot eivät useimmiten näy ennalta, ja ovat syntymässä yllätyksiä. Suulaen piilohalkiot todetaan usein vasta lapsen ollessa muutaman vuoden ikäinen, kun puheen kanssa havaitaan ongelmia.

Suomalaiset perheet suhtautuvat halkioihin yleisesti aika rauhallisin mielin. Tähän vaikuttaa myös se, että halkioiden hoitotulokset ovat nykyään hyviä. Aikaisemmin halkio saattoi olla isompi juttu, kun esimerkiksi halkion aiheuttamaa puhehaittaa ei osattu korjata, vaan puhe saattoi jäädä epäselväksi.

Miten halkio vaikuttaa lapsen elämään?

– Halkion tyypistä riippuu, millaisia haittoja sillä on. Yleinen halkion aiheuttama haitta kohdistuu puheeseen: korjaamattomana puhe on totaalisen epäselvää. Myös purennan hoitoa eli oikomishoitoa tarvitaan useimmiten. Halkioihin liittyy myös korvatulehduksia ja liimakorvien riskiä, sekä lisäksi esteettistä haittaa, nenän tukkoisuutta ja hampaiston ongelmia.

Halkio vaikuttaa lapsen elämään tietysti myös niin, että hänen eteensä voi tulla useampi leikkaus, joista osa voidaan tehdä vasta myöhemmin kouluiässä. Prosessi halkion korjaamiseksi voi kestää pitkään, esimerkiksi nenää ja kasvojen luustoa korjaamme usein vasta kasvukauden päättyessä. Halkiolapset saattavat olla hieman poikkeuksellisen näköisiä, ja tarvitsevat ympäristönsä tukea ja hyväksyntää.

Sanon usein työssäni tapaamilleni vanhemmille, että halkioyksikön tavoitteena on tavoitella mahdollisimman hyvää esteettistä ja toiminnallista lopputulosta, mutta vanhempien ja ympäristön tehtävänä on rakastaa ja tukea lasta juuri sellaisena, kuin hän on.

Miten halkioita hoidetaan?

– Halkioiden hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti halkiosta ja sen koosta riippuen. Kaikkia halkioita hoidetaan jollakin tavoin, vaikka leikkausta ei oireettomisssa halkioissa aina tarvita – silloinkin hoidetaan lapsen purentaa sekä korvia ja seurataan leuan kasvua.

Pienetkin huulihalkiot kuitenkin useimmiten korjataan leikkauksella. Kertaleikkaus voi joissain tapauksissa riittää, mutta laajat halkiot vaativat useamman leikkauksen vuosien varrella, sillä ne korjataan lapsen kasvun ehdoilla.

Pääsääntöisesti huulta ja nenää korjataan 4–6 kuukauden iässä, kun taas suulaen lihaksia, jotka vaikuttavat puheeseen korjataan vajaan vuoden iässä. Hammasharjanteen luupuutoksia korjataan noin 10 vuoden iässä, ja halkion viimeistelykirurgiaa tehdään lapsen ollessa teini-ikäinen.

Vaikuttaako korjattu halkio lapsen elämään myöhemmin?

– Useimmille halkiolapsille ei jää hoidon ansiosta suurempia ongelmia myöhempään elämään. Pienempiä hampaistoon tai ulkonäköön liittyviä merkkejä kuten leikkausarpia toki myös jää, mutta esimerkiksi arpia voidaan häivyttää ja purentaa viimeistellä.  Useimmiten lopputulos on hyvä.

Esiintyvyytensä perusteella jokaisessa isossa koulussa ja työpaikassa on joku halkiolapsi tai -aikuinen, mutta häntä ei välttämättä tunnista muiden joukosta – halkioiden hoidossa tavoitellaan normaalia ulkonäköä, puhetta ja lopputulosta. Tärkeä tekijä sen onnistumisessa on halkioiden keskitetty hoito, jolloin halkioita voidaan hoitaa moniammatillisella tiimityöllä, kuten meillä Suomessa täällä HUSUKE:ssa. Sen sijaan huonolla primäärihoidolla voidaan menettää mahdollisuus hyvään loputulokseen.

Käytännössä hoito onnistuu tänä päivänä useimmiten niin, että halkiota eivät muut edes tunnista.

Lue Anna-lehden juttu Tomi ja Minka Björckistä, joiden Oliver-pojalla oli erittäin vaikea suulaki- ja huulihalkio

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä